Palliatiivinen hoito: Koulutusta tarvitaan lisää – surun vaikutus kipuun ymmärretään
Kun voimat ehtyvät, niin ammattitaitoinen henkilöstö on kullan arvoinen.
Palliatiivista hoitoa antava eli parantumattomasti sairaiden oireita helpottava suomalainen hoitohenkilöstö tunnistaa eurooppalaisia kollegoitaan paremmin psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun. Tämä käy ilmi eurooppalaisesta tutkimushankkeesta (PACE), jossa THL oli mukana. Kansainvälisessä hankkeessa tutkittiin hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon osaamista Belgiassa, Englannissa, Hollannissa, Italiassa, Suomessa ja Puolassa.
Ympärivuorokautisessa hoidossa on yhä heikompikuntoisia vanhuksia. WHO:n arvion mukaan Suomessa noin 30 000 henkilöä tarvitsee vuosittain palliaktiivista hoitoa.
-Yksinäisyys, suru tai ahdistus voi vaikuttaa fyysisiin kipuihin. Suomessa ammattilaiset ymmärtävät tämän, PACE-hankkeen tutkimuskoordinaattori Suvi Leppäaho sanoo.
Koulutukseen panoksia
Vaikka Suomessa hoitajat tunnistavat parhaiten psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun, niin koulutuksessa ja henkilökunnan taidoissa palliatiivisen hoidon suhteen on kehitettävää. Suomi oli palliatiivisen hoidon osaamisessa vertailun keskitasoa.
-Suomeen tarvitaan lisää palliatiivisen hoidon koulutusta. Nykyisin palliatiivinen hoito ei sisälly riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon alan koulutusten opetussuunnitelmiin, eikä se ole valtakunnallisesti yhtenäistä, toteaa PACE-hankkeen maajohtaja Marika Kylänen THL:sta.
Kylänen arvioi suomalaisen mielenlaadun ja Euroopan mittakaavassa harvinaisen lähihoitaja-koulutuksen olevan osaltaan vaikuttamassa hyviin lukuihin.
-Psyykkisten asioiden yhteys kipuun ymmärretään hyvin suomalaisessa palliatiivisessa hoidossa. Sitä en tiedä varmuudella sanoa, liittyykö tämä suomalaisen mielenlaatuun vaiko hoitohenkilöstön koulutukseen. Tutkimuksen mukaan suomalaisissa hoivakodeissa valtaosa eli 69 prosenttia työntekijöistä on koulutettuja lähihoitajia. Monessa muussa lähihoitajakoulutusta ei ole siellä työskentelee vastaavissa tehtävissä vähemmän koulutettuja hoiva-avustajia tai -apulaisia, Kylänen toteaa.
Ihmisiä tarvitaan kuolevan ympärille
Hoitajamitoituksesta on puhuttu paljon viime viikkoina. Jotta ihminen voi kokea arvokkaan kuoleman, niin ympärille tarvitaan koulutettua hoitohenkilökuntaa riittävästi. Henkilöstön osaaminen ja mitoitus tulee huomioida erityisesti saattohoidossa, jotta jokainen voi kuolla arvokkaasti eikä häntä jätetä yksin.
Nyt politiikkojen keskusteluissa esillä ollut 0,7 hoitajan suositus on kaukana EAPC:n (European Association for Palliactive Care) suosituksista.
-EAPC:n suositus hoitajamitoituksesta palliatiivisen hoidon suhteen on 1,2 hoitajaa/sänky. Lääkärien osalta suositus on 0,15 lääkäriä/sänky, Marika Kylänen kertoo.
