Paras-hankkeen tavoitteet täyttyivät osittain
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen Paras-puitelain tavoitteet palvelujen kehittämisestä ovat toteutuneet osittain, arvioivat Itä-Suomen yliopiston tutkijat. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan rakenteita on uudistettu ja niitä on kehitetty vaiheittain. Erilaisia palvelujen organisointitapoja ja samalla uusia tuotantotapoja on myös kehitetty runsaasti.
Paras-puitelain tavoitteena oli varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Tavoitteena oli myös luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle.
– Kaikkien tavoitteiden toteutumista ei voi arvioida sellaisenaan. Kuntien palveluja on kehitetty, mutta etenkään alkuvaiheessa ei palvelupisteiden määrässä ole vielä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen sijaan joissain palvelupisteissä tarjolla oleva palveluvalikoima on saattanut muuttua, professori Vuokko Niiranen tiivistää tuloksia.
– Esimerkiksi jollain terveysasemalla on lääkärinvastaanotto vain osan viikkoa tai sitä ole tarjolla kaikissa palvelupisteissä. Kuntiin kohdistuva valtionohjaus on tiivistynyt ja uusia ohjausmuotoja on tullut samaan aikaan Paras-hankkeen kanssa. Ohjaus on osin päällekkäistä, mutta se on monelta osin myös tukenut Paras-hankkeen tavoitteita.
Sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksenteko vaikuttaa olevan selkeämpää pienemmissä kunnissa, joskin kustannukset ovat niissä usein korkeammat kuin suuremmissa kuntayksiköissä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on edennyt ja eheyttänyt palveluja toimialan sisällä. Samalla jotkin uudet yhteistoiminta-alueratkaisut ovat myös erityttäneet sosiaali- ja terveyspalveluja muista kunnan palveluista.
Tiedot ilmenevät Itä-Suomen yliopiston tekemästä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä käsitelleestä tutkimuksesta. Tutkimus kuuluu Paras-hanketta arvioineeseen ARTTU-tutkimusohjelmaan.
Tiedonkulussa parannettavaa monella saralla
Paras-kaudella voimakkaasti lisääntyneillä yhteistoiminta-alueilla joissain tapauksissa kuntalaisten tarpeet tai tieto palveluiden toimivuudesta eivät välttämättä välity peruskuntaan ja sen strategiseen suunnitteluun saakka.
Perusterveydenhuollossa esimerkiksi lääkäreiden rekrytointiongelmista johtuva palvelujen ulkoistaminen on hankaloittanut tiedon kulkua esimerkiksi ostopalvelulääkäreiden työstä nousevan, terveyspoliittisen päätöksenteon kannalta olennaisen tiedon välittymistä päättäjille.
Päätöksenteon uudistuttava palvelujen mukana
Itä-Suomen yliopiston tutkijat muistuttavat, että kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen näyttää onnistuvan vain, jos myös päätöksentekorakenteet ja johtamisjärjestelmät uudistuvat.
– Jos toimintatapa korostaa esimerkiksi verkostomaisuutta, mutta päätöksentekojärjestelmä on perinteisen hierarkkinen, ongelmat ja kohtaamattomuus näkyvät sekä päätöksenteossa että asiakkaiden palvelussa, muistuttaa Vuokko Niiranen.
ARTTU-arviointiohjelma päättyi
Paras-hanketta arvioinut tutkimusohjelma ARTTU päättyi vuoden 2012 lopussa. Sen avulla on saatu systemaattista ja vertailukelpoista tietoa Paras-hankkeen aikaisista muutosprosesseista ja muutoksen vaikutuksista erityyppisten kuntien sekä eri toimijoiden näkökulmista.
Vuonna 2008 alkaneen viisivuotisen arviointiohjelman aikana on selvitetty kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kunnallisiin palveluihin, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstöön, kunta- ja paikallistalouteen sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuteen. Mukana on ollut 40 tutkimuskuntaa.
