Perustoimeentulon siirto Kelaan takkuaa edelleen
Perustoimeentulotuki siirrettiin Kelan hoidettavaksi kunnista 2017 alkaen.
Vastaus kysymykseen, kuinka hyvin perustoimeentulon siirto kunnilta Kelaan on onnistunut, riippuu vastaajasta.
Perustoimeentulotuki siirrettiin Kelan hoidettavaksi kunnista 2017 alkaen. FCG Finnish Consulting Group on tehnyt aiheesta Kelaa varten selvityksen ja kysynyt, kuinka siirto on vaikuttanut kuntien sosiaalityöhön.
Selvityksen mukaan siirron jälkeen kuntien sosiaalityö on vahvistunut, kun kuntien henkilöstöresursseja on siirretty etuuksien käsittelystä sosiaalityöhön.
Selvityksessä nousee esille myös, että siirron jälkeen tuen euromäärä ja sen saajien osuus kasvoivat.
Perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi 2016–2018 jopa 17 prosenttia, ja kasvu jatkui myös kahtena seuraavana vuonna.
Alkuperäinen ajatus vesittynyt
Johtaja Anitta Keskitalo Laitilasta sanoo, että siirrossa auttoi hyvä pohjatyö. Kaupunki alkoi opastaa sosiaalitoimen asiakkaitaan muutokseen hyvissä ajoin.
Hän pohtii, että siirrolla on ollut yksi erityisen ikävä vaikutus. Asiakkaisiin oltiin ennen siirtoa yhteydessä hyvissä ajoin – toisin sanoen, kun tuli ensimmäinen tarve etuuden hakuun.
Nyt ensimmäiset kontaktit voivat olla tilanteessa, jossa asiakkaat ovat syvällä ongelmissa, etuuksia ei ole syystä tai toisesta tullut ja asuntokin on saattanut mennä alta.
Hän sanoo pienen kaupungin eduksi sen, että ihmiset oppii tuntemaan ja heidän asioitaan pystyy hoitamaan ja ohjaamaan kokonaisuuksina.
Raision perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Sami Salmivirta sanoo, että perusajatus perustoimeentulon siirrossa Kelalle oli hyvä.
– Sosiaalityölle on ollut tarve saada enemmän aikaa. Aiemmin asiakkaita tavattaessa mentiin raha edellä. Tarkoitus olikin siirtää työn painopistettä muihin tehtäviin.
Myös Salmivirran mielestä kokonaisuuden hallinta on kärsinyt. Hän ei osaa suoralta kädeltä sanoa, onko yksilötyölle nyt enemmän aikaa vai ei.
Hän katsoo asiaa isommasta kuvasta: Ensisijaiset etuudet eli asumistuki ja työmarkkinatuki ovat liian alhaisia, minkä takia osa ihmisistä joutuu hakemaan toimeentulotukea ensisijaisena tukenaan.
– Viimesijaisesta etuudesta on tullut osalle ihmisistä ainoa etuus. Samalla alkuperäinen hyvä ajatus on vesittynyt.
Kiireiset kiireisinä
Keskitalon mielestä ainakin Laitilassa oli totuttu siihen, että jos asiakkaan asia oli kiireinen, se myös hoidettiin kiireisenä. Lääkehuolto piti varmistaa ja ruokaa piti saada lisää, jos se oli loppu.
– Osalla asiakkaista ei esimerkiksi ole kykyä esittää asioitaan kirjallisesti tarpeeksi tarkkaan Kelaa varten. Jos olisi, he eivät todennäköisesti olisi hankalassa tilanteessaan.
Paikallisuuden ymmärtäminen on tärkeää. Jos paikkakunnan vuokrataso nopeasti nousee, kuten Laitilassa on käynyt, tämä tulee näkyä myös etuuksissa.
Yllätys on ollut myös, kuinka paljon aikaa kuluu asioiden hoitamiseen Kelan kanssa.
– Se on kaikki pois asiakkailta. Vaikka periaatteessa meidän aikamme piti lisääntyä, Keskitalo sanoo.
Neljäsosa ajasta Kelan selvittelyihin
THL:n viime kesänä julkistetussa Kuntakyselyssä sosiaalipalveluissa -selvityksessä tulokset olivat FCG:n selvitykselle vastakkaiset. THL:n kyselyssä vastaajina olivat aikuissosiaalityön ammattilaiset.
Siinä kävi ilmi, että moni asiakas joutuu asioimaan sekä Kelassa että kunnan sosiaalitoimessa saadakseen tukea. Sosiaalityön ammattilaiset kertoivat, että neljäsosa työajasta menee Kelan päätösten selvittelyyn.
Vastaajat kertoivat lisäksi, että toimeentulontarvetta olisi mahdollista vähentää vähentämällä etuuksien byrokratiaa, lisäämällä talous- ja velkaneuvontaa sekä poistamalla kannustinloukkuja. Myös perusturvan parantaminen vähentäisi toimeentulontarvetta.
Parannusta toivottiin myös Kelan ja kuntien väliseen tietojärjestelmään. Toimivat järjestelmät sujuvoittaisivat selvittelytyötä.
– Tällä hetkellä Kelan järjestelmä on yksisuuntainen kuntiin päin. Kuntien sosiaalityöntekijät puolestaan eivät voi sieltä suoraan olla yhteydessä Kelaan, vaan asiat on selvitettävä viranomaislinjan kautta, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto kertoi THL:n tiedotteessa.
– Se hankaloittaa selvittelytyötä ja lisää painetta sosiaalityöhön.
Olen sosiaalitoimessa välitystilien hoitaja. Joudun selvittelemään aika paljon joidenkin asiakkaiden asioita. Kelan mielestä välitystilin hoitajalla ei ole oikeutta kysyä asiakkaan etuuksista ilman asiakkaan suostumusta. Sosiaalityöntekijä saa tietoja. Laki kuitenkin sanoo, että sosiaalitoimen viranhaltijalla on oikeus saada tietoja salassapidosta huolimatta. Ei laki määrittele työntekijää, kuka kysyy. Voiko Kela määritellä, miten ja kuka näitä asioita kunnassa hoitaa?