Pieni joukko kuntia jää plussan puolelle vaikean talousvuoden jälkeen – veikkauslistalla muun muassa Keitele, Inari ja Porvoo
KUVA: PIXABAY
Vuosi 2019 on ollut kunnille vaikean talouden vuosi, josta harva selviää kuivin jaloin. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ei vielä osaa arvioida ylijäämäisen tuloksen tekevien kuntien lukumäärää, mutta epäilee, että tänä vuonna luku saattaa olla jopa ennätyksellisen pieni.
– Kuntien lähtökohdat tehdä hyvää taloudellista tulosta ovat olleet todella huonot. Tälle vuodelle kunnille on jaettu huonot pelimerkit, kun valtion täysmääräisten leikkausten lisäksi on kuluja ovat lisänneet verotulotakkuilu ja juoksevat menot.
Aiheesta virisi alkuviikosta Twitter-keskustelu, jonka aloitti Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä.
Kuinka monta kuntaa Suomessa tekee tänä vuonna positiivisen tuloksen taloudessa? Onko muita kuin Helsinki? @lehtonenKL @MinnaPunakallio @MinnaKarhunen @Kuntaliitto @Kuntalehti https://t.co/APxmTBMBpk
— Jere Penttilä (@PenttilaJere) September 16, 2019
Ketjuun ilmestyi pian vinkkauksia kunnista, jotka tänä vuonna voisivat jäädä taloustilanteessaan plussan puolelle. Keiteleen kunnanjohtaja Hanna Helaste ilmoitti, että vaikka kunnassa ei ole vältytty hankaluuksilta kunnallisverotuksen muutosten osalta ja kaksi edellistä vuotta ovat olleet raskaita, talouden tasapainotuksen ansiosta kunta tulee tekemään kuluneen vuoden jäljiltä positiivisen tuloksen.
Ei olla säästytty Keiteleellä.? Mutta yhteisöveron kasvu varsin reipasta, mikä paikkaa tilannetta. Ja tietty tasapainotus ja käyttökulujen reilu lasku.
— Hanna Helaste (@HannaHelaste) September 17, 2019
Ketjussa veikattiin positiivisen tuloksen kunniksi myös muun muassa Inaria, Iisalmea sekä Porvoota. Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine ei osannut vielä arvioida kunnan tulosta, vaikka hallituksen budjettiriihessä kunnille vielä tälle vuodelle luvattu 237 miljoonan euron valtionosuuksien lisäys tuokin epävarmaan tilanteeseen helpotusta.
Talouskasvu on ollut runsaiden yksityisten investointien myötä erittäin hyvää, mutta kyllä tämä meilläkin kirpaisee vaikka verotulokasvu on ollut kovaa. Nyt kun tämä vos-paikkaus tulee, on vaikeaa arvioida tulosta. Tuloutusta voisi lisätä konsernista, mutta ei ehkä järkeä.
— Toni K. Laine (@toniklaine) September 18, 2019
Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kati Åhmanin mukaan Iisalmessa tuloksen lopputulemaa on vielä vaikeaa ennustaa. Kaupunki on tehnyt positiivisen tuloksen ansiokkaasti kuutena aikaisempana vuonna peräkkäin. Puhelimitse tavoitettu Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen kuitenkin kertoi tänään torstaina, että myös lievästi negatiiviseen tulokseen on tälle vuodelle kaupunginhallinnossa alettu varautua.
– Kyse ei ole siitä, että tekisimme roppakaupalla alijäämää, mutta henkisesti olemme jo alkaneet pieneen miinusmerkkiseen lukuun varautua.
Iisalmessa ollaan nyt siinä ja siinä, olisikin nyt 7. Plussa vuosi peräkkäin. @cityofiisalmi
— Kati Åhman (@KatiAhman) September 17, 2019
Twitter-ketjussa plussan puolelle jääväksi kaupungiksi veikatun Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula vahvistaa, että tällä hetkellä positiivisen tuloksen tekeminen on kaupungille todennäköistä.
– Meillä tämän vuoden talousarvio on laskettu 9 miljoonan euron ylijäämän varaan. Vaikka esimerkiksi erilaiset verotilityskysymykset ja toimialojen ylitykset aiheuttavat sen, että siitä tasosta tullaan hieman alas, on vielä täysin mahdollista ja tietenkin toivottavaa, että teemme positiivisen tuloksen.
Minna Punakallio arvioi, että suurimmalle osalle positiivisen tuloksen tekevistä kunnista ylijäämä tulee olemaan Porvoon tavoin maltillinen. Kuluneen vuoden haasteet taloudessa ovat kääntäneet useiden suurten kuntien talouden täysin päälaelleen. Esimerkiksi Karjalainen uutisoi maanantaina, että Joensuun talousarvio on syksyn tarkistuksessa jopa 13 miljoonaa euroa miinuksella. Kuntaliiton Punakallio uskoo, että Helsinki tulee olemaan ainoita suuren ylijäämätuloksen kuntia koko maassa.
– Helsinki tulee varmasti dominoimaan positiivisen tuloksen tekevien kuntien kenttää. Muut, jotka siihen porukkaan liittyvät, ovat tulokseltaan hyvin pieniä, joko nollassa tai vähän yli.
TEKSTI: ANNI LINDGREN
Ei hyvältä näytä Koillis-Savossakaan. Kaavin, Rautavaaran ja Tuusniemen kuntien talous menossa alijäämäiseksi. Yhtenä mittarina Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Hakijoita Kaavin ja Tuusniemen lisäksi vuonna 2019 on 86 kuntaa, mikä on osoitus siitä että kuntien viime vuosi oli surkea. Tästä vuodesta puhumattakaaan. Valtion vuoden budjetissa korotusta on jaossa vain 10 miljoonaa euroa, hakemuksia jätetty VM:lle lähes 100 miljonaa. Tämä on faktaa: Kyseessä on tulonsiirto kunnilta toisille, ei ylimääräinen raha.