Pisa-tulokset romahtivat – teollisuus ja oppositio kärkkäinä – hallitus vastaa uudistamalla oppimisen tuen ja vakinaistaa tasa-arvorahan

Suomen Pisa-tulokset ovat romahtaneet. Erityisen voimakkaasti on heikentynyt suomalaisten oppilaiden lukutaito. Tuoreimmat kansainväliset tulokset nuorten osaamisesta julkaistiin torstaina opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla.

Henriksson korosti tilaisuudessa, että suomalaisten tulokset ovat edelleen OECD-maiden hyvää keskitasoa. Kärkeen eivät mahtuneet esimerkiksi muutkaan Pohjoismaat.

Hän mainitsi, että hallitus on jo hallitusohjelmassaan kiinnittänyt huomiota lasten ja nuorten oppimiseen. Hän kertoi esimerkkinä oppimisen tuen uudistuksen.

– Olemme aloittaneet oppimisen tuen uudistamisen. Tarkoitus on tehdä kolmiportaista järjestelmää kevyempi ja vaikuttavampi malli ja samalla keventää opettajien taakkaa.

Hallituksen esitys uudenlaisesta oppimisen tuesta aiotaan saada eduskuntaan syksyllä 2024.

– On ajateltu, että resursoisimme oppimisen tukea 100 miljoonalla eurolla lisää. Valmistelutyö on käynnissä, palaamme siihen matkan varrella. Kuulemme laajasti asiantuntijoita. Tarkoitus on saada niin hyvä opiskelutuki kuin on mahdollista.

Opettajat ovat arvostelleet nykyistä oppimisen tuen mallia nimenomaan sen raskaista raportointivelvoitteista. Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli otettiin käyttöön perusopetuslain uudistuksessa 2011. Tuen portaat ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.

Orpon hallitus on myös lisäämässä alakouluissa oppituntien määrää sekä vakinaistamassa niin sanotun tasa-arvorahan, jolla tuetaan sosioekonomisesti heikoimpien alueiden kouluja.

”Säästökohteet löydettävä muualta”

Henriksson kommentoi myös valtiovarainministeriöltä kaksi viikkoa sitten tullutta yhtäkkistä ilmoitusta rokottaa kuntia 400 miljoonalla eurolla.

Kuinka hän opetusministerinä aikoo vaikuttaa siihen, etteivät kunnat joudu valtionosuuksien pienentyessä nipistämään koulujen budjeteista?

– Meidät yllätettiin, kun saimme tietää, että valtionosuuksia on maksettu kunnille noin 400 miljoonaa liikaa hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä. Samalla haluan sanoa ääneen, että kuntien tärkein tehtävä on pitää huolta hyvästä koulutuksesta. Koko Suomen pärjääminen on kiinni siitä.

– Taloudellisesti haasteellisessa tilanteessa on löydettävä keinoja säästää tai saada lisätuloja tavalla tai toisella. Tilanne ei saa johtaa siihen, että koulutuksen resurssit heikkenevät.

Henriksson toisti tiistaisen tiedotustilaisuuden aikaan useita kertoja, ett hallitus tahtoo panostaa koulutukseen.

Matematiikan heikkoja osaajia jo joka neljäs

Tämän vuoden Pisa-tutkimuksen pääalue oli matematiikka, jossa suomalaisoppilaiden osaaminen on heikentynyt nopeasti. Keskiarvo oli nyt 484 pistettä, joka on 64 pistettä vähemmän kuin huippuvuonna 2006 (548 pistettä).

OECD-maiden keskiarvo on 472 pistettä.

Matematiikan osalta Suomen tulosten pudotus oli rajumpi kuin koskaan aikaisemmin.

Suomessa oli heikkoja matematiikan osaajia enemmän ja toisaalta huippuosaajia vähemmän kuin ennen. Uusimmassa tutkimuksessa heikkoja matematiikan osaajia oli joka neljäs.

Oppimistulokset heikkenivät myös monilla muilla mailla. Matematiikan pistekeskiarvo laski vertailukelpoisissa maissa jopa 41 maassa tai alueella, joista OECD-maita oli 35.

Kolmen kärki ovat Singapore, Macao ja Taiwan. Viro on hyvin kannoilla seitsemäntenä.

Tutkimuksessa kysyttiin myös ”matematikka-ahdistusta”. Suomalaiset ovat tämän suhteen muita rennompia, matematiikan opiskelu ei ahdista.

Myös lukutaidossa ja luonnontieteissä laskua

Suomalaisnuorten lukutaidon taso on edelleen OECD:n keskiarvoa jonkun verran korkeampi, mutta keskiarvo on vuoteen 2018 verrattuna laskenut peräti 30 pistettä. Yliopistotutkija Arto Ahonen kertoi tiistain tilaisuudessa, että 30 pistettä vastaa noin vuoden oppimäärän tasoista osaamista.

Laskutrendi Suomessa oli lukutaidon osalta muihin verrattuna kaikkein jyrkin.

Lukutaidon osaaminen on tosin heikentynyt matematiikan tavoin useimmissa osallistuneissa maissa.

Luonnontieteiden osaamisessa laskeva suuntaus on ollut Suomessa OECD-maiden keskiarvoa voimakkaampi, vaikka keskiarvo oli Suomessa edelleen OECD-maiden keskiarvoa parempi. 

Vuoden 2022 tutkimukseen osallistui 81 maata tai aluetta.

Hallitukselle evästystä teollisuudelta ja oppositiosta

Pisa-tulokset herättivät heti tuoreeltaan kommentteja. Esimerkiksi Kemianteollisuus huomauttaa, että Suomen tulee ottaa oppia Virolta.

– Koska Suomen tulokset jatkuvasti laskevat, on korkea aika selvittää, mitä Viro tekee toisin ja mistä toimenpiteistä Suomelle voisi olla hyötyä. Tämä selvitystyö tulee käynnistää viipymättä, Kemianliitto vaatii.

Liitto huomauttaa tiedotteessaan, että Virossa tuetaan opiskelijoita monipuolisesti.

– Huippukyvykkyyksiä haastetaan kehittymään entisestään. Lapsille ja nuorille on tarjolla runsaasti myös koulupäivän jälkeistä, luonnontieteellis-matemaattisen kiinnostuksen heräämistä tukevaa harrastustoimintaa. Ainakin näihin asioihin tehdyt investoinnit näkyvät tuloksissa, mainitsee tiedotteessa Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Anni Siltanen. Hän on vuosien ajan selvittänyt Viron ja Suomen välisten oppimiserojen syitä.

Myös oppositiopuolue vihreät kommentoi tuloksia tuoreeltaan:

– Hallituksen panostukset perusopetuksen vahvistamiseen ovat oikeansuuntaisia, mutta osin nurinkurisia. Samaan aikaan kun hallitus pistää rahaa toiseen taskuun, se vie toisesta ja kokonaisuudessaan hallituksen koulutuspanostukset kääntyvät miinusmerkkisiksi, puolue ilmoittaa tiedotteessaan.

– On pettymys, ettei Orpon hallitus panosta lasten koulutuspolun alkuun ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuteen. Juuri päiväkoti ja koulu voivat suojata ja kannatella lasta silloin, kun kotona on vaikeaa.

Puolueen mielestä hallituksen leikkaukset lastensuojelusta, nuorisotyöstä, kouluilta, kotoutumisesta ja perheiden toimeentulosta syventävät railoja ja murentavat tasa-arvoa yhteiskunnassa. On kestämätöntä, että taakkaa talouden sopeutuksesta kantavat etunenässä lapset ja nuoret.

Myös Sivistystyöantajat kommentoivat tilannetta.

– Oppimistulokset menevät alaspäin kaikissa länsimaissa. Suomen osalta huomiota herättää se, että heikosti pärjäävien osuus kasvaa, vaikka kaikissa ryhmissä on tapahtunut laskua, kommentoi johtaja Heikki Kuutti Uusitalo Sivistystyönantajista.

– Yhteiskunta ja arki koulun ympärillä muuttuvat koko ajan. Lasten ja nuorten ajasta ja huomiosta kilpaillaan. Kaikissa perheissä ei korostu koulutuksen merkitys hyvän ihmiselämän kannalta. Lukemisen ja oppimisen tavat muuttuvat. Koulun on aina uudistuttava, paluu aiempaan ei ole ratkaisu, sanoo Uusitalo.

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murron mukaan nyt ei ole oikea hetki mennä paniikkiin, vaan panostaa pitkäjänteisesti koulutukseen ja korjata akuutit ongelmat.

– Hallitus toisensa perään on puhunut kauniisti koulutuksen merkityksestä. Juhlapuheet eivät kuitenkaan ole näkyneet riittävinä resursseina, mikä valitettavasti näkyy myös oppimistuloksissa. Viimeisimpiä PISA-tuloksia voi kutsua romahdukseksi. Mikäli halutaan palata koulutuksen kärkimaiden joukkoon, on koulutuksen halpuuttamiselle saatava loppu. Orpon hallitusohjelmassa on luvattu panostuksia perusopetukseen. Luvatut toimet pitää toteuttaa, mutta tässä uudessa tilanteessa tarvitaan aivan uuden tasoisia lisäpanostuksia, hän huomauttaa OAJ:n tiedotteessa.

Kommentit kuultiin myös Suomen Yrittäjiltä.

– Maailman onnellisimman maan yksi salaisuus on se, että jokainen lapsi on voinut edetä taustasta riippumatta niin pitkälle kuin intoa ja rahkeita riittää. Tämä ei enää toteudu, kun yhteiskuntamme eriarvoistuu ja jakaantuu. Tasa-arvo rapautuu alueellisesti, mutta myös kotitaustan vuoksi. Tämä näkyy oppimistuloksissa. Eriytymiskehityksen kelkka on käännettävä ripeästi, Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen vaatii.

Pävitetty 16.36 lisäämällä teollisuuden ja opposition kommentit.