Päättävät elimet pohtii: Kunnanjohtajan valintavyyhti ja sen jännittävät käänteet
Kyy Yorkin eli Kyyjärven tuore kunnanjohtaja Raisa Kinnunen. Kuva: Maija-Liisa Immonen, Kuntalehti.
Joskus kunnanjohtajan hankkiminen voi olla hyvin hankalaa. Kyyjärvellä valintaprosessi ei mennyt solmuun, mutta melkoisella sykkyrällä se oli.
Vyyhti alkoi purkautua, kun Kyyjärvi täytti kriisikuntakriteerit, jota seurasi arviointimenettely. Se tarkoittaa sitä, että valtiovarainministeriön kamreerit saapuivat salkkuineen vierailulle kuntaan.
Kannattaa muuten kuunnella! Jakso 5: Miltä tuntuu tietää, että omaan kaupunkiin on tulossa iso tehdas? Entä mitä mieltä Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä on kaivoksesta, jota suunnitellaan aivan lähelle kunnan keskustaa? Lisäksi aiheina Kemin kitupiikkimäinen suhtautuminen Aku Ankkaan ja tietysti myös ne tässä jutussa selostetut Kyyjärven kummat kunnanjohtajakuviot.
Tämä on kaikkien kuntien suurin pelko, vaikka prosessi ei kuulemamme mukaan ole lainkaan niin kauhea kuin kunnat ehkä pelkäävät.
Lue lisää, Yle 22.8.2024: Kyyjärvestä tuli taas kriisikunta, syynä huono taloustilanne
Arviointimenettely liittyy tässä tapauksessa kunnanjohtajan valintaan, sillä meneillään oli yhtä aikaa kaksi asiaa. Arviointimenettely tarkoittaa muutosneuvotteluja ja organisaatiossa on haluttu vähentää henkilöstön määrää. Arviointimenettelyn aikana aiempi kunnanjohtaja valittiin uuteen virkaan toisaalla ja tätä myöten Kyyjärven päättäjillä oli edessään uuden kunnanjohtajan etsintä. Yt-menettelyssä syntyi ajatus, että mitäpä jos siirrämme taloudellisista syistä yhden viranhaltijan kunnanjohtajan paikalle ilman julkista hakumenettelyä. Idea oli siirtää tekninen johtaja ilman avointa virkahakua toistaiseksi kunnanjohtajan tehtävään.
Kysymys on, pystytäänkö virassa olevaa viranhaltijaa siirtämään toiseen virkasuhteeseen organisaation sisällä ilman julkista hakumenettelyä.
Joskus virkahauissa on ikään kuin pedattu paikka jo jollekin, joka on saattanut työskennellä sijaisena virkaorganisaatiossa. Siitä huolimatta lainsäädännön mukaan paikka täytyy laittaa auki julkiseen hakumenettelyyn. Taloudellisista syistä laki mahdollistaa viranhaltijan siirtämisen toiseen virkaan, mutta voisiko tällaista menettelyä käyttää kunnan ”piikkipaikan”, eli kunnanjohtajan virkaa täytettäessä.
Valtuuston vahva ohjaus
Äänestyksen jälkeen kunnanhallitus esitti valtuustolle, että tekninen johtaja Marjukka Latva-Laturi olisi yt:n päätteeksi suoraan palkattu kunnanjohtajaksi, mutta valtuusto olikin asiasta eri mieltä. Valtuusto palautti asian hallitukselle käsittelyyn. Valtuuston vahva ohjaus oli, että virka täytyy laittaa julkiseen hakuun.
Nyt arvoitukseksi jää, miten asialle olisi käynyt, jos valtuusto olisi päättänyt hallituksen esityksen mukaisesti. Hallinto-oikeus olisi mahdollisesti ottanut kantaa siihen, onko menettely lainmukainen; olisiko kunnanjohtajan voinut valita ilman julkista hakumenettelyä talon sisältä?
Kiintoisa kysymys on se, oliko valtuuston syy palauttaa asia se, että menettely ei olisi ollut lainmukainen, ja siksi julkinen virkahaku halutaan. Vai oliko valtuuston enemmistö sitä mieltä, että kunnanjohtajaksi haluttiin joku muu kuin tekninen johtaja. Virka laitettiin hakuun ja hakijoita oli 14. Yllätys oli, että tekninen johtaja Marjukka Latva-Laturi ei ollut hakijoiden joukossa?
Pormestari on päättävä elin
Hakijoiden joukossa oli myös Kyyjärven ex-kunnanjohtaja Eero Ylitalo, 68. Ylitalo kertoo, että häntä pyydettiin hakemaan virkaa, vaikka lain mukaan hän olisi liian vanha toimimaan virassa. Helsingin Sanomat uutisoi 16. marraskuuta räväkästi otsikolla ”Minusta on tullut kelvoton!” Laissa näet säädetään, että 68 vuotta täyttäneen on jäätävä julkisesta virasta eläkkeelle.
Hyvä kysymys on, onko lainsäädäntö tämän päivän työelämässä enää tarpeellinen. Jotkuthan jatkavat työelämässä esimerkiksi yrittäjänä, kun ovat tulleet lain silmissä liian vanhaksi virassa palvellakseen.
Tampereen pormestari Kalervo Kummola on 79-vuotias, ja hän ilmoitti halustaan jatkaa pormestarina myös kuntavaalien jälkeen 2025.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan pormestaria ei sido sama lainsäädäntö kuin kunnanjohtajia, koska pormestari ei ole lain näkökulmasta viranhaltija. Pormestaria ei Koskisen mukaan ajatella persoonana, vaan elimenä. Pormestari on siis päättävä elin.
Kaikkien kunnanjohtajavalintakuvioiden jälkeen Kyyjärven kunnanjohtajan virkaan valittiin valtuuston kokouksessa 18. joulukuuta Vesannon kunnan talous- ja hallintojohtaja Raisa Kinnunen.
Teksti: Tiina Isotalus ja Jyrki Liikka. Kuuntele Kyyjärven tapauksen vaiheet pöytäkirjapykälineen podcastin jaksosta numero viisi. Seuraa Päättävät elimet -podcastin sisältöjä ja tekemistä myös somessa.
Tästä on kyse
Päättävät elimet – Tylsä ja paikallinen on hassutteleva podcast, joka kertoo ihmeellisiä tarinoita Suomen kuntapolitiikan kiemuroista. Miksi Mielonen ja Pennanen ajautuivat rajakiistaan, miksi kouluruoka ei maistu kyläkoulussa ja tarvitaanko idyllin keskelle todellakin tehdas? Kuntien sieluun kurkitaan pienten paikkakuntien poliittisten skandaalien sekä absurdien päätöspykälien kautta.
Päättävät elimet nostaa valokeilaan paikkakuntien päättäjiä ja erikoishahmoja, jotka tekevät hommia yhteiseksi hyväksi, usein sovussa, mutta toisinaan riidellen tai ainakin kinaillen. Podcast avaa kuulijoilleen ikkunan maailmaan, jossa Suomea pyöritetään byrokratialla ja kaikilla on mielipide melkein jokaisesta mahdollisesta asiasta. Tunnelmaltaan Päättävät elimet on yliasiallinen, ystävällinen ja ilakoiva, mutta aina kohteitaan ja aiheitaan kunnioittava.
Seuraa Päättävät elimet -podcastin sisältöjä ja tekemistä myös somessa. Kaikki tähän mennessä ilmestyneet jaksot ovat kuunneltavissa kaikilla yleisillä alustoilla. Uusi jakso ilmestyy – seuraavalla kerralla!
