Poukkoilevat työllisyyskokeilut imevät mehut työntekijöistä
Työllisyyskokeilujen lyhyys, resurssien puute ja tempoileva kokeilupolitiikka rasittavat kuntien työntekijöitä. Tähän tulokseen tultiin muuramelaisen Heidi Niemen tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Tempoileva työllisyyskokeilupolitiikka pistää kuntien työntekijät koville. Tuore väitöskirjatutkimus paljastaa kuntakentältä löytyvän jo taisteluväsymystä kokeilujen pyörteissä. Perjantaina Tampereen yliopistolla väittelevä Heidi Niemi perehtyi tutkimuksessaan nuorisotakuun kuntakokeiluun vuosina 2015-2016.
-Haastatteluvastaukset toivot ilmi väsymisen jatkuviin kokeiluihin ja uudistuksiin. Kun samaan aikaan pitää hoitaa arkiset tehtävät ja innovoida uutta, niin paukut loppuvat. Henkilökunta on todella tiukoilla. Parhaat tulokset saavutettiin niillä paikkakunnilla, joilla oli palkattu kokeiluihin omaa henkilökuntaa, Heidi Niemi kertoo.
Pidemmällä tähtäimellä
Hyviäkin tuloksia tosin nuorisotakuun kuntakokeilussa saavutettiin. Ainakin muutamissa kunnissa.
-Nuoren työllistämispolun yhteinen palvelusuunnitelma oli hyvä idea ja niitä laadittiinkin kunnissa. Alkuperäinen idea oli tosin vähentää kuntien tehtäviä, mutta todellisuudessa palvelusuunnitelma laadittiin muiden suunnitelmien lisäksi. Se vain lisäsi kuntien työntekijöiden tehtäviä, Niemi toteaa.
Toinen merkittävä ongelma nykyisessä kokeilukulttuurissa on erilaisten kokeilujen lyhyys. Kun ei ole työntekijäresurssia ja kaikki pitää tehdä vuodessa parissa, niin tulos ei paras mahdollinen.
-Uusien toimintamallien kehittäminen jää usein kesken ja sinänsä hyviä malleja ei saada vietyä käytäntöön. Erilaiset työllisyyskokeilut työllistävät kunnissa kohtuuttoman paljon. Se oli myös havaittavissa, että sosiaalitoimessa ihmiset haluavat keskittyä siihen omaan varsinaiseen työhönsä, Niemi kertoo havainnoistaan.
Sote-uudistus ei ongelmia ratkaise
Työn alla oleva sote- ja maakuntauudistus on iso musta pilvi kuntataivaalla. Epävarma tulevaisuus askarruttaa kuntien ammattilaisia.
-Iso epämotivoiva tekijä on koko ajan tämä sote taustalla. Ei tiedetä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Heidi Niemi pohtii.
Kuntien asemaan suunniteltu sote-uudistus tuo joka tapauksessa monia muutoksia. Heidi Niemi pelkää uuden työnjaon pirstaloivan entisestään työllisyydenhoitoa etenkin niiden työttömien työnhakijoiden osalta, jotka tarvitsevat moninaista tukea. Näitä ovat juuri syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joista on riskinä tulla vuosikymmeniä kestävä ja kalliiksi käyvä taakka yhteiskunnassa.
-En usko, että tämä ratkaisee ongelmia. Näen riskinä sen, että järjestelmästä tulee liian sosiaalitoimipainotteinen. Järjestelmä pirstaloituu entisestään, jolloin kunnille jää esimerkiksi etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta. Maakunnille taas siirtyy kuntouttava työtoiminta, Niemi arvioi.
Kuntien vastuuta ja etenkin taloudellista vastuuta työllisyyden hoidosta on lisätty tasaisesti viime vuosikymmenet. Vaikka viime vuosina merkittävää parannusta on tapahtunut, niin yhä edelleen erilaiset määräykset ja ohjeet rajoittavat mahdollisuuksia päästä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen niin kuntien, kuin asiakkaiden vinkkelistä katsottuna.
-Paras vaihtoehto olisi tavoittaa työttömiksi jääneet mahdollisimman varhain, silloin pystyisimme tarjoamaan heille oikeanlaisia palveluja, Niemi pohtii.
Samaan maaliin
Erilaisten kokeilujen sekamelskasta ei hevillä eroon päästä. Vielä yksi toive tutkijalla on pidempien kokeilujen ja riittävien resurssien lisäksi esittää.
-Yhteisten tavoitteiden pitää olla selkeät, kun liikkeelle lähdetään. Epävarmuustekijöitä ja turhia päällekkäisyyksiä on liikaa. Jatkuvasti ei kukaan voi myöskään uudesta innostua. Hankkeiden vetäjät joutuvat tekemään tosi paljon työtä, että he saavat myytyä uuden kokeilun organisaatiolleen. Jatkuvasti tulee uusia juttuja, mutta ei tule uusia ihmisiä, perjantaina väittelevä Heidi Niemi toteaa.
