Potilas- ja asiakasturvallisuustyössä on ongelmia – Yli miljardin euron kulut virheistä joka vuosi

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen mukaan potilas- ja asiakasturvallisuustyössä tarvitaan lisää pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Tämä kertomuksen tieto on osoitettu sosiaali- ja terveysministeriölle ja sen alaiselle hallinnolle.

Tarkastuskertomuksessa arvioidaan, että hoidossa tapahtuvat virheet ja laatupoikkeamat aiheuttavat yli miljardin euron kulut, joista valtion rahoitusosuus on noin neljäsosa laskennallisina valtionosuuksina.

Terveydenhuollon palveluissa tehdyt virheet ja laiminlyönnit näkyvät julkisessa taloudessa selkeämmin ja nopeammin kuin vastaavat laatupoikkeamat sosiaalihuollon palveluissa.

Tarkastuskertomuksessa muistutetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tapahtuvien virheiden ja laiminlyöntien taloudellista merkitystä ei tiedetä tarkkaan.

Kansallinen tieto on puutteellista

Tarkastuskertomusta varten VTV selvitti, miten sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alainen hallinto ovat kehittäneet, ohjanneet ja tukeneet potilas- ja asiakasturvallisuutta viime vuosina.

Tarkastuksen mukaan viranomaisvastuissa on ollut päällekkäisyyksiä ja toiminnan ohjauksessa muutoksia, katkoksia ja hitautta.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien ja tuottajien näkökulmasta ohjauksen puutteet ja epäselvyydet ovat heijastuneet potilas- ja asiakasturvallisuustyöhön, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Mikko Koskinen kertoo.

Tarkastuksen mukaan potilas- ja asiakasturvallisuudesta kerätty kansallinen tieto on hajanaista ja puutteellista.

Vaaratapahtumista, poikkeamista ja riskeistä ei saa yhdenmukaista kuvaa, eikä keskeisiä mittareita ei ole määritelty.

”Sote-työn yleiskuva on positiivinen”

Tarkastusvirasto antoi sosiaali- ja terveysministeriölle suosituksen siitä, että potilas- ja asiakasturvallisuuden johtamisen ja kehittämisen vastuut on osoitettava nykyistä selkeämmin toimivaltaiselle viranomaiselle.

VTV ehdottaa myös lainsäädännön kehittämistä sekä laatua ja turvallisuutta kuvaavien mittarien määrittelemistä kansallisesti.

– Strategisen ohjauksen on oltava suunnitelmallista ja kansallisten tavoitteiden toteutumista on seurattava systemaattisesti, Koskinen sanoo.

– Kehitettävää on paljon, mutta yleiskuva sote-organisaatioissa tehdystä työstä on silti positiivinen.

Lainsäädäntöä arvioidaan ongelmalliseksi

Tarkastusviraston mukaan lainsäädäntöä olisi yhdenmukaistettava potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä omavalvonnan osalta.

Yli puolet paikallis- ja aluetason viranomaisista arvioi lainsäädännön ongelmalliseksi.

Käytännön potilas- ja asiakasturvallisuustyöstä vastaavien asiantuntijoiden selkeä näkemys oli, että sosiaali- ja terveydenhuollon laatua sekä palveluiden turvallisuutta ja asianmukaisuutta ohjaavat säädökset muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Tästä kokonaisuudesta alan ammattilaistenkin on hankala saada kokonaiskuvaa.

Tarkastuskertomus nostaa esille senkin, että säädökset ja niiden sisällöt poikkeavat toisistaan. Tämän takia ne eivät tue potilas- ja asiakasturvallisuuden kokonaisuuden hallintaa paikallisella ja alueellisella tasolla.

Koronavirusepidemia viivästytti tarkastusta

VTV aloitti tarkastuskertomuksen tekemisen potilas- ja asiakasturvallisuuden ohjauksesta ja seurannasta tammikuussa 2020 ja julkaisi sen viime keskiviikkona.

Tarkastuksen toteutus viivästyi alkuperäisestä tavoitteestaan muutamalla kuukaudella, koska tiedonhankintaa päätettiin lykätä koronavirusepidemian takia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta.

Tarkastustyöllä viraston on varmistettava, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.