Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Anne Huotari ei pidä hyväksyttävänä toimintamallia, jossa asetuksilla pistetään erikoissairaanhoidolle uusia reunaehtoja. Poliittinen keskustelu jää tällöin usein tyngäksi asian ympärillä. (Kuva: Kai Tirkkonen)

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana toimiva ex-kansanedustaja Anne Huotari (vas) pitää ongelmallisena tilannetta, jossa maamme erikoissairaanhoidon keskittämistä ajetaan asetuksilla.

– Asetuksista ei juurikaan käydä etukäteen julkista keskustelua, eivätkä kansanedustajat voi niihin vaikuttaa riittävästi eduskunnassa. Palveluiden keskittäminen asetuksilla ei koske pelkästään synnytyksiä, vaan myös työnjakoasetuksella tullaan keskittämään leikkaustoimintaa koko Pohjois-Suomen alueella, Huotari ihmettelee.

Asetusten mahti

Asetusten mahtava voima tuli esiin Pohjois-Pohjanmaalla keskiviikkona, kun Valvira teki lopullisen päätöksen Oulaskankaan synnytysten lopettamisesta tämän vuoden loppuun mennessä. Huotarin mukaan kaikki mahdollinen tehtiin synnytysten jatkon eteen, mutta Valviran päätöksen jälkeen ei ole mitään tehtävissä.

– Synnytysten osalta päivystysasetuksen kiristykset alkoivat 2014, jolloin ministeri Susanna Huovisen asetuksella määriteltiin tuhannen synnytyksen raja ja synnytyssairaalassa pitää olla 24 tunnin valmius hätäleikkauksiin. Sen jälkeen ministeri Juha Rehula kiristi edelleen päivystysasetusta synnytyssairaaloiden osalta.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Säästöjä haetaan

Anne Huotari ei sulata väitettä siitä, että ratkaisun takana olisi potilasturvallisuus, sillä maassamme synnytyskuolleisuus on maailman pienimpiä. Pitkään vasemmistoliiton kansanedustajana toimineen Anne Huotarin mielestä lakkautusprosessi käynnistyi STM:n kiristyneiden päivystysasetusten myötä. Näiden takana taas oli valtiovarainministeriön säästötavoitteet.

– Nyt annettu Valviran päätös ja tulkinta asetuksesta osoittaa, että käytännössä synnytystoimintaan vaaditaan keskussairaalatasoinen päivystys. Oulaskankaan aluesairaalaan ei sellaista voida perustaa, koska se vaatisi sellaisia erikoislääkäriresursseja, joita ei ole saatavilla. Lisäksi se vaatisi muiden OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien hyväksynnän, eikä sellaista ole saatavissa, sillä pohjoisen sairaaloilla on jo nyt erikoislääkäreistä pula, selvittää Huotari Oulaskankaan synnytysten päättymisen taustoja.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Näkemys erittäin hyvä, esim. Ruotsissa toimitaan aika paljon erilailla. Suomessa selvitystyötä ovat tehneet pääsääntöisesti Yliopistosairaaloiden lääkärit , joilla on ollut varsin vajavainen käsitys Suomen sairaaloiden toiminnasta.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*