Kuntalehti uutisoi maaliskuun alussa, että Lex Kittilää mahdollisesti tarvitaan. Kari Prättälän selvitystyö alkoi sen jälkeen. Kuva Kuntalehden 3/2016 (ilm. 3.3.) otsikosta.

Oikeustieteen lisensiaatti, selvityshenkilö Kari Prättälä esittää, että kuntalaissa säädettäisiin poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä.

Säännös eli niin sanottu Lex Kittilä olisi tarpeen tilanteissa, joissa ongelmat kasautuvat eikä yksittäisellä valituksella tai kantelulla voida korjata tilanneetta.

– Tällaisia tilanteita voisivat olla muun muassa tilanteet, joissa useista päätöksistä on samanaikaisesti vireillä valituksia tai rikostutkinnassa on laaja joukko kunnan päättäjiä, eikä kunnassa ole ryhdytty toimenpiteisiin, joilla kunnan hallinto saatettaisiin lain ja hyvän hallintotavan mukaiseksi, Prättälä toteaa raportissaan.

Menettelyssä valtiovarainministeriö voisi asettaa selvityshenkilön tai selvitysryhmän selvittämään kunnan hallintoa.

Selvityshenkilön tai selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset käsittelisi ensi vaiheessa asianomainen kunta. Valtuustolla olisi ministeriön asettama enintään kahden kuukauden määräaika selvityshenkilön tai selvitysryhmän toimenpide-ehdotusten käsittelylle.

Kunnan käsittelyn jälkeen valtiovarainministeriöllä olisi oikeus määrätä tarvittaessa toimenpiteistä, joilla kunta korjaisi ilmeisen lainvastaiset menettelyt tai toimintatavat sekä saattaa kunnan hallinnon ja muun toiminnan lainmukaiseksi.

Ministeriö voisi myös pidättää luottamushenkilön tai luottamushenkilöitä toimestaan. Edellytyksenä olisi, että kunta olisi selvitysmenettelyssä, eikä valtuusto olisi pidättämisestä päättänyt, vaikka sillä olisi ollut velvollisuus tämä tehdä.

Ensisijainen velvollisuus kunnalla

Lähtökohta Prättälän esittämissä säännöksissä on kunnallisen itsehallinnon mukaisesti se, että kunnan luottamushenkilöt ja kunnan viranomaiset itse selvittävät vaikeuksien syyt ja tekevät päätökset, joilla ongelmat voidaan selvittää.

Tilanteessa, jossa kunnan toimielinten jäseniä on virkarikosta koskevassa rikostutkinnassa, luottamushenkilön itsensä on ensisijassa harkittava, voiko hän toimia rikostutkinnan aikana luottamustehtävissä. Tätä korostettaisiin myös kuntalaissa: valtuusto voisi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan, jollei hän ole itse ilmoittanut vetäytyvänsä luottamustoimesta.

Kunnalle säädettäisiin velvollisuus pidättää luottamushenkilö luottamustoimesta, jos se olisi kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat.

Kunnanhallituksen sijasta voitaisiin asettaa tilapäinen valiokunta hoitamaan tehtäviä, joissa luottamushenkilöiden esteellisyys on niin laajaa, ettei kunnanhallituksen toimintakykyä voida turvata varajäsenten avulla.

Riittävä tieto esitutkinnasta

Prättälä esittää myös, että kunnan oikeutta saada tietoja vireillä olevista virkarikostutkinnoista laajennetaan.

– Nykyisin kunnalla tai valtiovarainministeriöllä ei ole riittävästi tietoa esitutkinnasta.

Esityksessä ehdotetaan, että esitutkintalain mukainen ilmoitusvelvollisuus ja oikeus ilmoittaa esitutkinnasta koskisivat viranhaltijan lisäksi mainituissa tapauksissa myös kunnan luottamushenkilöä.

Ei kavenna lakia noudattavan kunnan itsehallintoa

Selvityshenkilö Kari Prättälän mukaan esitetyt säädökset eivät juuri kaventaisi kunnallista itsehallintoa.

– Eivät ne kaventaisi lainkaan sellaisen kunnan itsehallintoa, joka noudattaa lakia. Lisäksi kunnalla olisi aina mahdollisuus itse toimia tilanteen korjaamiseksi ennen kuin ministeriö puuttuu tilanteeseen, Prättälä sanoo.

Raportti on kirjoitettu suoraan hallituksen esityksen muotoon.
Prättälän mukaan on kuitenkin vaikea arvioida, missä tahdissa ehdotetut lakimuutokset voisivat tulla voimaan.

– Poliittisen tason keskustelut ovat vielä käymättä. Sitten tarvitaan hallituksen esitys ja eduskunnan päätökset. Kiirettä pitämällä muutokset voisivat olla valmiina jo ennen eduskunnan kesätaukoa, mutta se edellyttäisi melkoista ripeyttä.

Säädösesitysten taustalla ovat Kittilän kunnan luottamushenkilöihin kohdistuvat virkarikosepäilyt. Prättälän mukaan on mahdollista, että muutoksia ehditään soveltaa jo Kittilän tapaukseen.

– Siellä prosessi on tosin jo aika pitkällä. Lain perusteluissa kuitenkin todetaan, että selvitystä ei tarvitsisi aloittaa alusta, vaan selvitystoimeksianto voidaan antaa rajattuna ja kohdistaa se tiedossa oleviin ongelmiin.

– Tietysti näitä muutoksia on helpompi soveltaa silloin, kun uudistunut laki on jo voimassa, ja kunnassa mietitään kuinka ongelmallisessa tilanteessa tulisi menetellä.

Kari Prättälä: Kunnan hallinnon poikkeukselliset vaikeudet – kunnan omat toimet vai selvitysmenettely?

Aiheesta aiemmin:

Tarvitaanko Lex Kittilä? (2.3.2016)

Kari Prättälä selvittää Lex Kittilää (9.3.2016)

Lex Kittilästä keskustellaan (24.3.2016)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. What you are doing is a beatuiful thing!! Because of you, this family will have a wonderful Christmas and a home of their own. I donated $3 (all I had in PayPal at the moment) and give thanks that hopefully this family will be able to start a new life!!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä