Pormestarikeskustelu käynnistyi Suomessa 2000-luvun alussa. Kuvassa Kuntalehden kansi vuodelta 2000.

Sopiiko Suomen kuntien johtamismalliksi paremmin perinteinen kunnanjohtajavetoinen malli vain poliittista johtajuutta korostava pormestarimalli? Tampereen yliopiston kunnallispolitiikaan professori Arto Haveri on päätynyt lopputulokseen, että kunnanjohtajamalli on niukasti parempi.

– Kunnanjohtaja voittaa pormestarin 3–2, Haveri sanoo.

Haveri vertailee johtamismalleja huhtikuussa ilmestyneessä Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Polemia-sarjan julkaisussa Pormestari haastaa kunnanjohtajan – onko johtamismallilla väliä?

Pormestarimalli teki tuloaan Suomeen 2000-luvun alussa. Vuonna 2002 kunnallispolitiikan professorina aloittanut Haveri kertoo suhtautuneensa professuurinsa alkuaikoina uuteen johtamismalliin hyvin epäilevästi. Hän katsoi, että poliitiikkojohtaja ei sovi suomalaiseen laajaa palvelutuotantoa ylläpitävään kuntaan.

Arto Haveri

– Kantani oli kategorisen kielteinen. Kun tutkimustietoa, kokemusta ja ikääkin on karttunut, olen alkanut nähdä asiat vähemmän mustavalkoisina.

Haveri on edelleen sitä mieltä, että varsinkin pieniin ja keskisuuriin suomalaiskuntiin virkajohtajamalli sopii paremmin. Riski vallan keskittymiselle on hyvin suuri pormestarimallissa, oli kunta suuri tai pieni.

– Riski on suurimmillaan silloin, kun poliittinen valta kunnassa on yhden puolueen käsissä. Suuremmissa kunnissa on yleensä aina olemassa riittävä vastavoima, joka estää vallan täydellisen keskittymisen.

– Täytyy kuitenkin todeta, että myös pormestarimalli mahdollistaa jaetun johtajuuden ja koko valtuuston osallistumisen. Riski keskitettyyn järjestelmään on pormestarimallissa kuitenkin selvästi suurempi, Haveri sanoo.

Pormestarit johtavat Euroopan kuntia

Pormestarimallissa on Haverin mukaan omat hyvät puolensa. Pormestari voi valtuustolta mandaatin saaneena vahvana johtajana uudistaa kuntaa nopeasti haluttuun suuntaan. Pormestari voi virkajohtajaa paremmin antaa kasvot kunnan johtamiselle, ja kuntalaiset voivat suoraan antaa tuomionsa pormestarin vallankäytölle kuntavaaleissa.

– Haittapuolena on se, että pormestarin harjoittama johtaminen voi lyhytjänteisempää kuin kunnanjohtajan, sillä hänen tehtävänsä on vaaleissa katkolla. Kuntapolitiikassa asiat vaativat kuitenkin vaalikaudet ylittävää suunnitelmallisuutta, ja kunnanjohtajan voi olla helpompi viedä eteenpäin esimerkiksi talouden tasapainotusta ja muita kipeitä päätöksiä.

Haverin mielestä suomalaiset kunnat voivat halutessaan pitää kiinni kunnanjohtajamallista, vaikka se onkin marginaalinen johtamistapa eurooppalaisessa vertailussa.

– EU:n alueella on noin 87 000 kuntaa. Niistä 86 000 kuntaa johdetaan pormestarimallilla tai muutoin poliitikkovetoisesti. Mitään keskustelua ei ole edes tutkijapiireissä käynnissä siitä, että eurooppalaisten kuntien johtamista pitäisi kääntää enemmän virkajohtajavetoiseksi.

Sote-uudistus voi antaa Haverin mukaan antaan sysäyksen pormestarimallin leviämiselle pienemmissä kunnissa.

– Kun kunnan tehtäväkenttä pienenee ja johtajalta vaadittava asiantuntemus vähenee, pormestari voi näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta, hän sanoo.

KAKSin julkaisu: Pormestari haastaa kunnanjohtajan – onko johtamismallilla väliä?

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Olen ollut Keravan kaupunginvaltuuston jäsen vajaa neljä kautta. Sen aikana minulle ei ollut kokemusta pormestarista. En siis tiedä kumpi on parempi kunnajohtaja- vai pormestarimalli. Vanhan liiton jäsenenä olen päätellyt, että ”munan vaihtamisessa munaan” ei hyödytä ketään. Historianin perysteella olen kunnanjohtajamallin kannalla.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*