Nähtäväksi jää, johtaako Tehyn tekemä rikosilmoitus aikanaan oikeusprosessiin. Rikosoikeuden asiantuntija pitää Helsingin palkkasotkua ennen kaikkea riita-asiana.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmissa on kyse ennen kaikkea riita-asiasta. Tosin asian tiimoilta tehdyt rikosilmoitukset ovat muuttaneet asiaa siltä osin, että mahdollinen rikosoikeudellinen vastuukin tulee tutkittavaksi.

Rikosilmoituksen tehnyt Tehy on pyytänyt poliisia selvittämään, kenen viranhaltijan vastuulla olevista laiminlyönneistä palkanmaksun virheellisyydet johtuvat.

-Yleensä rikosvastuu on rajautunut näissä tilanteissa johtavassa asemassa oleviin virkamiehiin. Luottamushenkilöihin vastuu ei pääsääntöisesti ulotu, koska he voivat luottaa asioiden valmistelun asianmukaisuuteen. Riita-asiasta tässä ensi sijassa on kysymys, mutta poliisi joutuu ottamaan kantaa rikosvastuuseen, kun rikosilmoituksia on tehty, Tolvanen arvioi.

Vastuu kaupungilla

Professori Matti Tolvasen mukaan oikeudellinen vastuu palkanmaksun takertelusta on yksin työnantajalla eli Helsingin kaupungilla.

-Ensinnäkin on selvää, että palkanmaksusta vastaa Helsingin kaupunki, johon työntekijöillä ja virkamiehillä on sopimussuhde, Tolvanen muistuttaa.

Sen sijaan palkanlaskentaohjelmiston toimittanut Sarastia Oy:n vastuu rajoittuu kaupungin ja yhtiön keskinäisiin sopimuksiin. Rikosoikeudellista vastuuta ei Tolvasen mukaan voi ulottaa yhtiöön tai sen henkilöstöön.

-Muutakaan rikosnimikettä ei voine yhtiön toiminnasta vastuullisiin soveltaa, koska ei liene ajateltavissa, että he olisivat tahallaan saattaneet palkanmaksun tilaan, joka on kyllä ilman muuta laiton. Sopimusperusteisessa vastuussa kaupunkiin päin yhtiö voi olla, jos ja kun kaupungillekin aiheutunee ylimääräistä maksettavaa työntekijöille esimerkiksi viivästyskoron muodossa, Matti Tolvanen jatkaa.

Virkavelvollisuuden rikkominen mahdollinen rikosnimike

Jos Tehyn tekemä rikosilmoitus johtaa esitutkintaan ja aikanaan syyteharkintaan, niin virkavelvollisuuden rikkominen voisi olla mahdollinen rikosnimike.

-Kaupungin puolellakaan ei voitane osoittaa tahallista virkavelvollisuuksien laiminlyöntiä. Näin ollen pitää pohtia, onko kaupungin taholla huolimattomuutta. Virkavelvollisuuden huolimatonkin rikkominen on rangaistavaa, Matti Tolvanen toteaa.

-Huolimattomuus voi koskea joko sitä vaihetta, kun palvelun ostosta Sarastialta päätettiin (tutkittiinko riittävän huolellisesti palvelun kapasiteetti) tai sitä vaihetta, kun havaittiin, ettei palkanmaksu hoidu sovitusti. Tässä on kysymys siitä, mihin toimiin kaupungin olisi tullut ryhtyä palkanmaksun oikea-aikaisuuden varmistamiseksi, kun häiriöitä laajasti ilmeni, Tolvanen pohtii asiaa Kuntalehdelle lähettämässään sähköpostivastauksessa.

Rikosoikeuden vinkkelistä harvinainen tapaus

Pitkän linjan rikosoikeuden asiantuntija ei muista mahdollista rikosjuttua, joka olisi virinnyt vastaavista ongelmista.

-Vastaava ongelma oli 1980-luvun lopulla Verohallinnossa. Verotus viivästyi tietoteknisten ongelmien vuoksi ainakin yhtenä, ellei useampanakin vuotena. Siinäkin tapauksessa palvelun hankinta oli epäonnistunut eli tekniikka ei riittänyt datan käsittelyyn. Liika luottamus järjestelmään ilman riittävää etukäteisselvitystä kostautui, Tolvanen muistelee.

– Sotkusta taisi seurata vain virkamiesoikeudellisia seuraamuksia muutamalle Verohallinnon johtajalle. Rikosvastuuta tai henkilökohtaista korvausvastuuta ei kai edes harkittu, vaikka viivästyksestä varmasti aiheutui taloudellisia menetyksiä eri tahoille, professori Matti Tolvanen jatkaa.

EDIT 3.8. klo 12.30: Jutusta poistettu ensimmäisen väliotsikon jälkeen osa haastatellun sitaattia, jossa oli asiavirhe koskien Sarastian roolia.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*