Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää Pyhäjärven Rinnevaara-jutussa sorvattua sopua poikkeuksellisena tapauksena. (Kuva: Itä-Suomen yliopisto/Varpu Heiskanen)

Kolme viikkoa sitten Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa lyötiin päätepiste Pyhäjärven kaupungin päättäjien ja ex-kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran väliselle kiistalle. Kuntalehden pyynnöstä Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen tutustui tuomioon ja syntyneeseen sopuun.

Asiantuntijan mukaan sovitteluja tehdään tavanomaisten rikossyytteiden osalta useinkin, mutta virkarikosten kohdalla harvemmin.

– Kyseessä on aika poikkeuksellinen ratkaisu, kun kyseessä ovat virkarikokset. Keskinäisiä pahoinpitelyitä ja yksityisten välisiä kunnianloukkauksia on soviteltu vielä tuomioistuinvaiheessa niin, että asianosaisten saavutettua sovinnon syyttäjä on peruuttanut syytteet. Virkarikoksissa on mukana vahva julkinen intressi, eikä asianosaisten määrättävissä ole lähtökohtaisesti se, miten asia oikeudenkäynnissä etenee, Tolvanen pohtii tapausta.

Rikosprosessissa saatiin sopu aikaan, kun teon tapahtuma-aikaan vuonna 2013 kaupunginhallituksen puheenjohtajana toiminut Jukka Tikanmäki otti ennen pääkäsittelyn aloittamista pidetyssä syyteneuvottelussa syyt niskoilleen muidenkin vastaajien puolesta ja tunnusti teon. Tikanmäki tuomittiin jutussa 50 päiväsakkoon virka-aseman väärinkäyttämisestä. Muiden vastaajien osalta syyttäjä luopui syytteistä.

Sovintopakettiin liittyen kaikki kahdeksan vastaajaa sitoutuivat maksamaan Rinnevaaralle yhteensä 80 000 euron korvaukset. Käräjille päätyneessä jutussa epäiltiin seitsemän kaupunginhallituksen jäsenen ja vs. kaupunginjohtajan syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttämiseen, kun he olivat olleet tekemässä vuonna 2013 päätöksiä, joilla kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaraa estettiin palaamasta töihin Pyhäjärvelle.

Sovittelua ja neuvottelua sekaisin

Professori Matti Tolvasen mukaan jutussa sopua leivottaessa on sovellettu niin rikossovittelua, kuin syyteneuvottelua. Kaikki ei välttämättä ole mennyt aivan nappiin prosessissa, mutta syyttäjänä jutussa toiminut kihlakunnansyyttäjä saa asiantuntijalta lopulta puhtaat paperit.

– Yksityinen asianosainen voi tyytyä rahaan, mutta kuten totesin, virkarikoksissa on vahva julkinen intressi. Tässä tapauksessa lopputulos voi olla jopa puolustettavissa, vaikka siinä ilmiselvästi on sekoitettu kaksi eri menettelyä eli rikossovittelu ja syyteneuvottelu toisiinsa tavalla, joka hämärtää sitä, millä perusteella tähän lopputulokseen on päädytty.

Sovun synnyttyä jutun osapuolet sitoutuivat siihen, ettei asiasta enää valiteta ylempiin oikeusasteisiin.

– Jos ajatellaan niitä kustannuksia, joita oikeudenkäynnin jatkamisesta olisi aiheutunut suhteessa odotettavissa olevaan jutun lopputulokseen, voidaan katsoa syyttäjän pysyneen harkintavaltansa rajoissa, professori Matti Tolvanen arvioi.

Joka tapauksessa Pyhäjärven tapaus on Tolvasen mielestä poikkeuksellinen monessa suhteessa. Syyteneuvottelun edellytyksenä on, että syytetty tunnustaa teon ja luopuu oikeudestaan täysimittaiseen oikeudenkäyntiin. Pyhäjärven tapauksessa yksi otti tuomion tunnustamalla vastaan ja seitsemän vastaajan osalta syyttäjä luopui syytteistä.

– Syyteneuvotteluna tämä Pyhäjärven juttu on poikkeuksellinen sikäli, että syyteneuvottelussa on mahdollista jättää syyteneuvotteluun suostuva syyttämättä joistain rikoksista, mutta ei kaikista. Syyteneuvottelun tuloksena syyttäjä laatii tuomioesityksen, jossa vastaajaa syytetään jostain rikoksesta. Syyttäjä voi sitten tässä menettelyssä jättää syyttämättä saman tekijän muita rikoksia, Tolvanen selvittää.

– Syyteneuvotteluun ei kuulu se, että yhden tunnustaessa rikoksen jätetään syyttämättä toisten rikoksia (syytteen peruuttaminen on tässä rinnastettavissa syyttämättä jättämiseen) niin kuin nyt näyttää tapahtuneen, Matti Tolvanen ruotii tuomiota.

Ei onnistuisi Kittilässä

Tunnetuin kuntakenttää koskeva rikosvyyhti on Kittilän tapaus, mutta siellä ei asiantuntijan arvion mukaan sovulle ole sijaa.

– Kittilässä on kyse niin vakavista asioista, ettei siellä ole tilaa syytteen peruttamiseen johtavalle sovintomenettelylle. Syyteneuvottelu toki olisi mahdollinen, mutta Kittilän tapaukseen ilmeisen soveltumaton, kun syytetyt katsovat, etteivät ole mihinkään rikoksiin syyllistyneet, Tolvanen arvioi.

Kuntien luottamushenkilöt käyttävät tehtävissään julkista valtaa. Huonojakin päätöksiä saa olla tekemässä, mutta jos teko on tahallinen tai tuottamuksellinen, niin rikosvastuuseenkin voi joutua.

– Virkarikossäännökset ja niihin liittyvä korvausvastuu koskevat myös luottamusmiehiä. Rikosvastuuta ei kuitenkaan ole, ellei teko ole tahallinen tai tuottamuksellinen. Vähäiset teot jäävät kokonaan rikosvastuun ulkopuolelle. Riski päätyä syytetyksi on varsin vähäinen, käytännönkin perusteella, Tolvanen arvioi.

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. 80.000 euron vahingonkorvaukset, puheenjohtaja 30.000 e, esittelijä 15.000 e ja khall jäsenet kukin useita tuhansia, on merkittävä joskin aika harvinainen opetus todellisesta virkavastuusta. Sitä vastuuta ei aina kunnissa ymmärretä.

  2. Tolvanen puhuu tuottamuksellisuudesta ja tahallisuudesta tuomion perusteena. Entäs kun on kysymys ymmärtämättömyydesta ja taitamattomuudesta, tuosta yleisestä luottamushenkilöiden perisynnistä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*