Pudasjärven kaupungin arkea elävä Olga Oinas-Panuma arvioi, että pienet kunnat voivat pärjätä erinomaisesti
Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan puheenjohtajana Olga Oinas-Panuma (kesk.) korostaa verkostoitumisen merkitystä. (Kuva: Anni-Inkeri Törmänen)
23-vuotias Olga Oinas-Panuma oli edellisissä kuntavaaleissa Pudasjärven kaupungin ääniharava. Keskustaa edustava ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiva Oinas-Panuma lunasti paikkansa myös aluevaltuustosta.
Lisäksi hän on Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan puheenjohtaja, joka suosii määrätietoista ja tulevaisuuteen suuntaavaa otetta kehitystyössä. Oinas-Panuma luottaa siihen, että Pudasjärvi, kuten muutkin pieniksi luettavat alle 10 000 asukkaan kunnat, voivat pärjätä erinomaisesti.
– Rakastan puhua elinvoimasta ja mahdollisuuksista, joilla pienet kunnat pesee isot kaupungitkin. Niistä asioista, mitkä saavat ihmiset asumaan meidän kaltaisissa kunnissa.
Pudasjärvi sijaitsee reilun tunnin ajomatkan päässä Oulun kaupungista. Sijainti näinkin lähellä isoa maakuntakeskusta on Pudasjärvellä etuna moneen muuhun verrattuna.
– Oulun läheisyys vaikuttaa esimerkiksi siinä, että meiltä käydään Oulussa töissä ja Oulusta käydään meillä töissä. Emme ole niin syrjässä, vaan aika keskeisellä paikalla.
Oinas-Panuma painottaa, että koko maakunnan elinvoimaisena pitäminen vaatii myös elinvoimaisia isoja kaupunkeja.
Monipaikkaisuus on iso mahdollisuus
Pudasjärven kaupunki on panostanut matkailuun.
Syötteen kansallispuisto ja hiihtokeskukset Iso- ja Pikku-Syöte ovat Pudasjärven matkailun vetureita. Keskeisiin elinvoimatekijöihin Oinas-Panuma nostaa myös hirsirakentamisen, jolla on haluttu kasvattaa kaupungin vetovoimaa.
– Terveet sisätilat ovat tärkeitä. Tämä aihe saattaa olla ratkaiseva, kun perhe miettii muuton yhteydessä, että pääsevätkö lapset uuteen hirsikouluun vai 60-luvulla rakennettuun sisäilmaongelmaiseen kouluun. Tärkeää on, että koulussa sisäilman ohella ilmapiiri on kannustava.
Oinas-Panuma näkee erityisen antoisana monipaikkaisuuden kehittymisen Suomessa.
Monipaikkaisuus on sitä, että yhden kiinteän asuinpaikan sijaan ihmiset viettävät arkea ja vapaa-aikaa useissa eri paikoissa sekä liikkuen näiden paikkojen välillä.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja huomauttaa, että monipaikkaisuudesta hyötyäkseen on luotava olosuhteet, jotka vetävät ihmisiä puoleensa.
– Koulutus-, sivistys- ja infra-asiat vaikuttavat Pudasjärvellä ja muissakin kunnissa. On uskallettava tehdä kunnastaan eloisampi, kaavoittaa ja antaa mahdollisuuksia myös yrittäjille.
– On otettava huomioon kaikki ikäryhmät.
Pudasjärvellä on kaikki kylät kattavat ja toimivat valokuituyhteydet.
– Pudasjärvi on näyttänyt mallia, että senkin bisneksen voi saada täällä kannattavaksi.
Uusiin taloihin vedetään valokuituliittymiä, Oinas-Panuma iloitsee.
– Voimme viestiä, että meille voi tulla tekemään etätöitä.
Korona-aika osoitti, että tiheään asutettu kaupunkielämä ei sovi kaikille, Oinas-Panuma jatkaa.
– Maaseutubarometri osoittaa, että yhä useammin ihmiset haluavat muuttaa taajamien ulkopuolelle.
Katse ruohonjuuriasioihin
Kaikilla nuorilla ei mene hyvin ja moni vanhus on yksinäinen. Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosassa sijaitsevassa ja vajaan 7 700 asukkaan kaupungissa ei olla täysin irrallaan lieveilmiöistä, jotka koskettavat ihmisiä joka kolkassa Suomea, Oinas-Panuma myöntää.
Työtä on tehtävä, jotta asiat kehittyvät oikeaan suuntaan.
Sote-palveluiden siirtymisen jälkeen kunnille jää yltäkylläisesti vaikutusmahdollisuuksia kuntalaisten hyvinvointiin.
– Meidän on panostettava ennaltaehkäisevään työhön.
Pudasjärvelle kuuluu kokonaisuudessaan hyvää, Oinas-Panuma vastaa.
– Mietimme elinvoima-asioita ja tietenkin sote-juttuja, miten uusi tilanne tulee vaikuttamaan.
Aluevaltuutettuna Oinas-Panuma saa seurata aitiopaikalta, mitä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tapahtuu.
– Nyt voimme kaupungissa keskittyä ruohonjuuritason asioihin enemmän, kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi.
Pudasjärven kaupunki on ollut jo aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa osa Oulunkaaren kuntayhtymää.
Kaupungin asioita hoidettaessa päättäjät katsovat koko ajan tulevaisuuteen, hän jatkaa.
– Pohdimme tulevaisuuden kuntaa kaikessa päätöksenteossa.
”Ei ihan kaikkea tarvitse keksiä itse”
Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan puheenjohtajana Oinas-Panuma korostaa verkostoitumisen merkitystä. Siihen saa pohjaa myös pienten kuntien verkoston toiminnasta, hän lisää.
Ylipäätään pienille kunnille on erityisen tärkeää jakaa ajatuksia ja esimerkiksi hyväksi koettuja käytäntöjä muiden kanssa.
– Ehdottomasti voin suositella tällaista verkostoitumista, jotta saa uusia ideoita. Ei ihan kaikkea tarvitse keksiä itse.
– Olen saanut hirveästi uusia ideoita, kun olen jutellut muiden kuntien ihmisten kanssa vaikkapa Kuntamarkkinoilla tai pienten kuntien neuvottelukunnan kokouksissa.
Juttua muokattua 14.12., klo 17.41: Lisätty tieto, mitä puoluetta Olga Oinas-Pauna edustaa.
Kun Oinas-Panumasta tuli myös kansanedustaja on hänellä nyt erinomaiset edellytykset toimia pienten kuntien ryhmän puheenjohtajana. Kuhmon entinen johtaja Tytti Määttä oli aikoinaan saman ryhmän puheenjohtajana ja nyt hän on Pohjois-Savon Makuntajohtajana. Niin ne askeleet kasvavat.
Eikö olgalla ole sähköpostiosoitettakaan
Pudasjärvi rosvo kunta. Valtionapupetos ia useita. Joo miesten kurja kunta. Suunnittelu idiootiltA.
Pudasjärvi rosvo kunta. Valtionapupetos ia useita. Joo miesten kurja kunta. Suunnittelu idiootiltA. Pudasjärvi=suopunki kehuu omistavansa 6000ha varastettua metsää, jonka piilottanut yhteismetsäksi. Kaikki 50 kansakoulua yksityisten maalla joita kunta omistelee. Suuret tilat törrö ritola lakari kenttälä, livo kyngäs, pietarilla ryöstetty. Mot
Lääkärit just. Rippikoulusta tulleita kaneja. Niitä pitää neuvoa. Jo on surkeaa. Valtatie 20 tukittu. Useita kolareita. Aidat pois. Parkki liian pieni. Berliinin muurit pois iijoen sillalta. Idiootit suunnitelmia. Mot