Puolangan hankintakäräjät: Kuntalaisten sote-palvelut oli turvattava
Kainuun käräjäoikeuden istuntosalin eturivi oli täynnä, kun Puolangan kunnanhallitus vuosimallia 2020 tuli vastaamaan syytteisiin virkavelvollisuuden rikkomisesta. (Kuva: Pekka Moliis)
Tiistaina Kainuun käräjäoikeudessa käynnistyi rikosoikeudenkäynti, jossa perataan Puolangan kunnanhallituksen tekemää hankintapäätöstä tammikuulta 2020. Kunnanhallitus päätti tuolloin jatkaa sote-palvelujen ulkoistusta koskevaa sopimusta Terveystalo Kuntaturvan kanssa.
Koska hankintalain edellyttämää kilpailutusta ei suoritettu, niin asiasta päättämässä olleet pormestari Harri Peltola ja viisi muuta kunnanhallituksen jäsentä joutuvat nyt vastaamaan syytteeseen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kaikki vastaajat kiistivät syytteet oikeudenkäynnin avauspäivänä.
Harri Peltolan lisäksi jutussa vastaajina ovat vuoden 2020 kunnanhallituksen jäsenistä Mari Haapalainen, Markku Haapalainen, Eija Heikkinen, Markku Nivakoski ja Anja Peura. Vastaajista Mari Haapalainen, Nivakoski, Peltola ja Peura ovat olleet kunnanhallituksessa myös kuluvalla vaalikaudella ja kyseinen nelikko on ehdolla myös tämän kevään kuntavaaleissa
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntalaiset ensin
Harri Peltolan asianajaja Urpo Väänänen kävi pitkässä avauspuheenvuorossaan läpi perinpohjaisesti viime vuosikymmenen sote-uudistushankkeita ja tilanteita ennen päätöksentekoa tammikuussa 2020. Puolustuksen mukaan tilanne kuntakentällä oli niin sekava, että Puolangan päättäjien oli pakko tehdä hankintalaista poikkeava ratkaisu sote-palveluja hankkiessaan.
-Vuoden 2019 tilanteessa kukaan ei pystynyt sanomaan millainen sote-uudistus tulee ja milloin se saadaan aikaan. Tämä päätös on tehty kuntalaisten terveysturvallisuuden varmistamiseksi, Väänänen painotti.
Muilla vastaajilla ei asianajajia oikeudenkäynnissä ollut. Kaikki vastaajat kiistivät syyllistyneensä asiassa rikokseen.
Peltolan puolustusasianajaja toi voimakkaasti esiin myös hankintalain ongelmia. Urpo Väänäsen mukaan kunnanhallitus oli pakkoraossa, kun se tekisi päätöstä sote-palvelujen tulevaisuudesta.
-Peltolalla ja koko kunnanhallituksella on ollut menettelylleen yksinomaan hyväksyttävät tarkoitusperät: turvata kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut katkeamattomana. Mitään muuta syytä tai motiivisia, kuten jonkin yksityisen edun hyödyntämistä tai jonkun vahingoittamista, ei ole, Väänänen korosti.
Tapahtuma-aikaan voimassa ollut ns. rajoittamislaki aiheutti puolustuksen mukaan suurta epävarmuutta palvelujen järjestämisessä.
-Puolangalla arvioitiin, ettei kilpailutus sote-palveluista edes kiinnostaisi, eikä uusia kyvykkäitä palveluntuottajia olisi. Oli myös selvää, ettei kunta itse pystyisi vastaamaan kaikesta palveluntuotannosta, totesi asianajaja Urpo Väänänen avauspuheenvuorossaan.
Syyttäjiltä ei armoa
Jutun syyttäjinä toimivien Katri Junnikkala-Heikkisen ja Ville Väkeväisen kanta asiassa oli hyvin yksiselitteinen. Asiaesittelyn yhteydessä he löivät kiinni vuoron perään kaikki mahdolliset takaportit, joiden perusteella kunnanhallitus olisi voinut tehdä vuosiarvoltaan lähes 7,3 miljoonan euron suuruisen suorahankinnan.
Syyttäjän mukaan suorahankinnan koko arvo sopimuskauden aikana olisi noussut yli 40 miljoonaan euroon. Puolustuksen taholta tosin muistutettiin, että rajoituslain myötä koko sopimuskautta ei olisi voitu välttämättä hyödyntää.
-Asiassa ei ole edellytyksiä suorahankintaan. Mitään äärimmäistä kiirettä ei ole ollut, joka olisi pakottanut toimimaan näin. Ensimmäistä jatkosopimusta oli vielä jäljellä.
-Jatkosopimuksen arvo oli puolittunut yli 14 miljoonasta eurosta 7,2 miljoonaan, joten kyse ei ollut myöskään vanhan sopimuksen jatkamisesta. Tekeillä ollut sote-uudistus ei ollut myöskään sellainen ennakoimaton seikka, johon voidaan asiassa vedota, aluesyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen painotti syytehakemusta esitellessään.
Markkinaoikeudelta seuraamusmaksu
Puolangan kunta oli mukana Kainuun maakuntakokeilussa vuosina 2005–2012, jolloin kunnan sote-palvelut siirtyivät maakunnan hoitoon. Kun hallintokokeilu päättyi kuntien välisen epäluottamuksen seurauksena, niin Puolanka lähti hankkimaan sote-palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta.
Ensimmäisellä kerralla sote-hankinta kilpailutettiin asianmukaisesti ja Attendo aloitti palvelutuotannon vuoden 2013 alussa. Yrityskaupan myötä toiminta siirtyi sittemmin Terveystalo Kuntaturvan hoteisiin. Alkuperäinen sopimus käsitti vuodet 2013–2016, jonka lisäksi kunta käytti vuodet 2017–2019 käsittäneet optiovuodet. Sopimukselle neuvoteltiin jatkoa jo aiemmin, mutta näitä joulukuussa 2017 tehtyjä päätöksiä ei vanhentuneina käsitelty aikanaan markkinaoikeudessa.
Sen sijaan tammikuun 2020 päätös markkinaoikeuteen päätyi. Heinäkuussa 2021 markkinaoikeus määräsi Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) esityksestä Puolangan kunnalle 120 000 euron seuraamusmaksun laittomasta suorahankinnasta. Kunta oli jo KKV:n esityksen jälkeen lähtenyt kilpailuttamaan sote-hankintaa ja saanut siihen kolme tarjousta.
Alussa hiljaa – lopussa kaasua
Alkuvuodesta 2020 tehty suorahankinta on pyörinyt pitkään oikeuden rattaissa. Ensin asiaan tarttui yksityishenkilön tekemä ilmiannon perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka ehdotti markkinaoikeudelle seuraamusmaksun olevan paikallaan. Puolangan kunta ei valittanut asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten tuo päätös jäi pysyväksi.
Tieto vireillä olevasta rikostutkinnasta tavoitti pormestari Harri Peltolan vasta kesällä 2023.
-Rikosilmoitus oli tehty netissä heti markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, ennen kuin meillä oli ollut edes keväällä 2021 valitun valtuuston järjestäytymiskokous. Poliisitutkinta tuli minun tietooni vasta 1,5 vuotta sitten. Oli kuulemma ollut muita kiireitä, Peltola hymähti käräjäoikeuden tauolla.
Syytehakemuksen mukaan syyttäjät vaativat Peltolalle ehdollista vankeustuomiota ja muille vastaajille sakkotuomioita. Virkavelvollisuuden rikkomisesta maksimirangaistus on vuosi vankeutta. Puolangan kunta on joutunut maksamaan asian tiimoilta 120 000 euron seuraamusmaksun, mutta nyt syytteessä olevilta kuntapäättäjiltä se ei ole mitään vailla.
-Tämä on siitä erikoinen oikeudenkäynti, ettei Puolangan kunta ole vaatinut mitään korvauksia sille määrätystä seuraamusmaksusta. Ja sitä päätöstä ovat olleet tekemässä sellaiset henkilöt, jotka eivät ole täällä vastaajina, Peltolan puolustusasianajaja Urpo Väänänen muistutti.
Rikosepäily oli lähellä vanhentua vuosia pysähdyksissä esitutkinnan takia, mutta lopulta syytteet jutussa nostettiin reilu kuukausi ennen viiden vuoden takarajaa. Kainuun käräjäoikeus käsittelee juttua kolmen istuntopäivän ajan.
Käräjäkäsittelyn avauspäivänä ohjelmassa oli syyttäjän asiaesittely ja kirjallisten todisteiden läpikäynti. Vastaajat pääsevät asiassa ääneen huomenna keskiviikkona.
Puolanka halusi olla oman tiensä kulkija – muka muita Kainuun kuntia etevämpi – mutta taisi nyt esillä olevalla tavalla kompastua pormestarinsa johdolla omiin jalkoihinsa. Hälyttävää on, ettei kunta vaadi korvattavaksi sille langetettua 120.000 euron seuraamismaksua. Päättikö siitä valtuusto, vai varamiehinen kunnanhallitus. Oliko se kunnan vai syytettyjen etu. Kumpaa haluttiin suojella. Pienen kunnan pienet piirit pyörivät saman kuusen ympärillä. Vähän samaan malliin kuin Kittilässä. Veljeä ei jätetä, silloinkaan kun tehtävänä on päättää kunnan näkökulmasta.
Kunnanhallitus oli tosiaan varamiehinen päättäessään ettei vaadi rangaistusta eikä korvauksia. Kunnanhallituksen päätöksestä on tehty valitus hallinto-oikeuteen. Eli asia ei ole riidaton.