Hankintalain uudistus herätti tunteita puoluejohtajien kohdatessa Kuntamarkkinoilla – "Tästä uhkaa tulla megaluokan lasku kunnille"
Minna Karhunen (vasemmalla) toivotti puoluejohtajat tervetulleiksi ja samalla selvisi, että jokainen paneeliin osallistunut johtaja on myös kunnanvaltuutettu. Kuva: Jouni Lampinen
Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneeli kokosi politiikan kärkikaartin keskustelemaan ajankohtaisista kuntapolitiikan aiheista Helsinkiin.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen avasi tilaisuuden kertomalla, että kuntien tulevaisuuden kuva on synkkä, jos mitään ei tehdä. Tämä selvisi taannoin Kuntaliiton teettämästä selvityksestä.
– Suomalaisen väestönmurroksen seuraukset, ne taloudelliset seuraukset, eivät ole vain tulevaisuutta, vaan monessa kunnassa myös tätä päivää.
Karhunen huomautti, miten kunnat ovat panostaneet merkittävällä tavalla esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointiin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä on teema, josta on jatkossakin puhuttava.
– Kunnat ovat omaehtoisesti lisänneet panostuksia.
Kunnat ovat erilaisia, sekin on pidettävä mielessä.
– Ei voida unohtaa kaupunkien kestävän kasvun edellytyksiä samaan aikaan, kun huolehdimme kunnista, joissa väki vähenee.
– Vanhoilla tavoilla ei voida jatkaa.
Avaussanojensa lopuksi Karhunen halusi kysyä, ovatko puoluejohtajat valmiita, että kansallisesti käynnistetään parlamentaarinen työ, jossa linjataan kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta.
Kaikki johtajat olivat siihen valmiina.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ei osannut sanoa, milloin tällainen parlamentaarinen työ voisi alkaa.
– Tarvitaan laajapohjaista keskustelua, Ikonen pohti.
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen epäili, että nykyinen hallitus ei ole valmis keskusteluun, joka ottaisi opposition näkemykset huomioon.
Hankintalain uudistus kuumensi keskustelua
Paneelin juontaja Jussi-Pekka Rantanen jakoi kysymysvuoroja myös yleisölle. Savitaipaleen kunnanjohtaja Johanna Mäkelä nosti esiin parhaillaan vauhdilla loppusuoralle etenevän hankintalain uudistuksen.
Mäkelä arvioi kuntien toiminnan vaikeutuvan ja kustannusten kasvavan, jos hankintalain uudistus etenee, kuten se on tähän mennessä edennyt hallituksen ajamana.
Mäkelä toivoi erityisesti hallituksen edustajilta kommentteja tähän lakiuudistukseen.
Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala muistutti, että hankintalain uudistuksen tavoitteena on kasvattaa kilpailua.
– Laki ei ole vielä ulkona, hän lisäsi.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Vigelius oli samoilla linjoilla Poutalan kanssa. Hän painotti sitä, että hankintalain uudistuksen vaikutuksia huoltovarmuuteen ja kustannuskehitykseen vielä tarkastellaan.
– Laki on edelleen valmistelussa.
SDP:n Tytti Tuppurainen ei luottanut siihen, että perussuomalaiset tässä tilanteessa – tai yksikään toinen hallituspuolue – kuuntelisi nyt kunnolla kuntia hankintalain uudistuksen suhteen.
– Ettekö luota kuntiin? Tästä uhkaa tulla megaluokan lasku kunnille, Tuppurainen varoitti.
Tuppuraisen mukaan kokoomus ajaa hankintalain uudistusta ideologisesti ohi kuntalaisten edun, ja muut hallituspuolueet taipuvat kokoomuksen tahdon tiellä.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta huomautti, että hankintalain uudistus on saanut murskaavaa palautetta asiantuntijoilta, joita hallitus ei ole kuunnellut.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen kertoo kuulleensa työ- ja elinkeinoministeriöstä, että hankintalain uudistus on etenemällä juuri sillä tavalla, kuten kunnat pelkäävät. Toisin sanoen muutoksia ei olisi tulossa uudistukseen, joka Pekosen mukaan kasaa valtavat kustannukset kunnille.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että hankintalain uudistuksen ytimessä on kymmenen prosentin sääntö.
– Siitä pitäisi luopua.
Samalla Kaikkosella oli selvä mielipide, miltä hallituksen ajama hankintalain uudistus näyttää nyt.
– Se on toteuttamiskelvoton.
Nuoria on kuunneltava
Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen toivoi yleisöön suunnatulla kysymysvuorollaan puoluejohtajien kertovan, miten tässä ajassa luodaan toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen.
Vihreiden Sofia Virta korosti koulutukseen panostamisen tärkeyttä.
Aino-Kaisa Pekonen toivoi, että nuoria kuunnellaan.
– Nuoret puhuvat avoimesti. Kaikki huolet on otettava tosissaan.
Joakim Vigelius korosti, että nyt on kaikkien sitouduttava julkisen talouden tasapainottamiseen. Jos julkinen talous on kunnossa, se luo toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen, hän arvioi.
Julkisesta taloudesta huolehtiminen vaatii myös priorisointia sen suhteen, mitkä ovat kuntalaisten kannalta tärkeimmät palvelut, Vigelius pohti.
Myös Mika Poutala otti esiin nuoret, ja sen, miten tärkeää on heitä kuunnella.
Tytti Tuppurainen kertoi olevansa huolissaan synkästä ilmapiiristä, jota myös nykyhallituksen ajamat työttömyysturvaleikkaukset ovat mahdollisesti synkentäneet.
Kauniit sanat eivät riitä tällä hetkellä suomalaisille, hän näki.
– Pitää olla konkretiaa.
Tuppuraisen mukaan suomalaisia huolestuttavat erityisesti kaksi asiaa, ne ovat työttömyys ja hoitoon pääsy.
RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz painotti, että suomalaisen yhteiskunnan voima on ollut, miten eri yhteistyöt ovat mahdollisia päätöksenteossa.
Hän toivoo, että jatkossakin eri puolueet pystyvät yhteistyössä rakentamaan Suomen tulevaisuutta.
Juttua muokattu 17.9. useita kertoja kello 10-11.42 välisenä aikana, tekstiä lisätty tilaisuuden edetessä ja lopuksi muutettu otsikkoa ja poistettu linkki suoraan lähetykseen.
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Alla kolumnini aiheesta. Sen voisi kiteyttää lausumaan: ”On aivan sama mistä hankinnat tehdään, kunhan ne tekee keskitetysti ammattialinen eikä viranhaltija tai luottmuselin jotka ei muuta ymmärrä kuin hinnan. Lopputuloksena on aina oltava kansalaisen kannalta paras hinta-laatu-palvelu.
Alla olevassa kolumnissa olevat kaikki luvut ja organisaatioita koskevat tiedot on haettu internetin avoimesra verkosta.
Hankintalain tekijät, tukijat ja vastustajat – kuka kuuntelee palveluiden käyttäjää?
Hallitus on vauhdilla viemässä läpi hankintalain muutosta, jonka jälkeen kunnat eivät enää saisi ostaa palveluita ns. inhouse-yhtiöiltä, jos omistusosuus yhtiöstä on alle 10 prosenttia.
Mm. Hyvinkään ja Nurmijärven kuntajohtajat Johanna Luukkonen ja Outi Mäkelä kirjoittavat, että kunnat painivat jo nyt talousongelmien kanssa, joita uudistus vain pahentaisi:
“Tässä uudistuksessa eivät voita kuntalaiset, eivät veronmaksajat eivätkä kotimaiset yritykset.”
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen puolestaan toteaa:
“Tämä lisää kilpailua ja parantaa palveluiden laatua, mikä hyödyttää niin julkista taloutta kuin yrittäjää. Kaikki voittavat – erityisesti veronmaksaja.”
Jokainen taho ajaa omaa etuaan. Kun yksi voittaa, toinen häviää – ja kärsijäksi jää palveluiden käyttäjä. Olipa kyse koululaisesta, potilaasta, kuntaraitilla tallaajasta tai palvelutalon asukista.
Lähestyn vyyhtiä yrittäjän, elinvoimakonsultin, niin kaupunginvaltuuston kuin hyvinvointialueen luottamishenkilönä – ja potilaana – toimineena ja hankintaneuvotteluita käyvien kouluttajana.
Kolme tahoa, kolme lehmää ojassa
Hallitus, kuntapäättäjät ja yrittäjäjärjestöt ajavat kukin omaa etuaan eivätkä yhdessä ihmisten palvelun kehittämisen mahdollistamista.
Hallituksella on talousahdinko ja puolueitten kannatuspaineet. Kunnissa ostetaan mieluiten “omalta yhtiöltä”, ja kilpailutuksessa hinta voi ratkaista jopa 60 pistettä sadasta. Joka tekee ostamisen hankintaosaamiseltaan diletantillekin helpoksi. Yrittäjäjärjestöt puolustavat jäseniään, vaikka pk-yritykset eivät pystyisikään samaan palvelutasoon kuin inhouse-yhtiöt.
Tämä joko-tai-ajattelu johtaa siihen, että kun yksi voittaa, toinen häviää – ja lopulta kärsijäksi jää palveluiden käyttäjä.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, jossa inhouse-yhtiö Polkka Oy tuottaa päivittäin Slovenian valtion kokoiselle alueelle yli 20 000 ateriaa kouluihin ja laitoksiin. Vuoden 2024 tilinpäätöksen mukaan palvelut tuotetaan noin 2,70 € per annos – sisältäen valmistuksen, kuljetuksen ja logistiikan. Palvelun laatu, henkilöstön tyytyväisyys ja talous ovat kunnossa.
Mikä pk-yritys pystyisi samaan? Hankintalain uudistus ei tuo tähän rakenteeseen mitään lisäarvoa – vain epävarmuutta. Kun pitäisi vahvistaa toimivaa ja mahdollistaa palveluiden kehittäminen, niin lain kirjaimella ollaan vaarassa rikkoa kaikki toimivakin.
Toisinpäin esimerkki Varsinais-Suomesta. Entinen sairaanhoitopiiri, nykyisin VARHA, keskitti ensihoitopalvelut itselleen näennäiskilpailutuksella. Kymmenkunta yksityistä ambulanssiyrittäjää joutui lopettamaan yrityksensä ja noin 100 työntekijää menetti työnsä. Taloudellisen tehokkuuden tavoittelu varsinaisen motiivin eli vallan keskittämisenä ja politikoinnin sumuverhona johti tappioihin, jotka näkyvät lahjomattomasti tilinpäätöksissä. Miksi tehokasta pk-palvelua ei palauteta aidon kilpailutuksen kautta?
Nosto hankintalain sisällöksi.
Jos hankintalakiakerran uusitaan, tulisi samalla harkita sitä, että jos valitus todetaan tahalliseksi kostoksi ja kiusanteoksi, niin valittaja maksaa vahingot. Olipa valituksen tekijänä kilpailussa hävinnyt pk-yritys tai poliittisen tahtonsa kanssa vähemmistöön jäänyt ryhmä tai valtuutettu.
Eräässä tapauksessa aiheettomasti ja väärin perustein tehdystä valituksesta seuranneet investointi-, valtionosuus ja verotulomenetyksinä 8000 hengen pikkukunnassa olivat 5 vuodessa yli 10 miljoonan euroa.
Se on sinänsä vaalittavan demokratian, tässä tapauksessa sen irvikuvasta, liian kallis hinta kansalaisten maksettavaksi.
Mikä on ratkaisu?
Hankinta- ja ostotoiminta on palvelutoimintaa, jolla mahdollistetaan kaikki palvelut. Se on keskitettävä rautaisten ammattilaisten käsiin. Esimerkiksi hyvinvointialueiden ulkopuoliset hankinnat ovat vuodessa noin 6 miljardia euroa. 20 % tehostus merkitsisi 1,2 miljardin säästöä – sama summa, jota nyt etsitään lisärahoituksena valtion budjetista.
Yhta vakuuttuneena kuin tämän säästösumman aikaansaaminen juuri tässä kohtaa herättää vastustusta niin kokemukseen ja pelkästään suureen summaan perustuen väitän että se on mahdollista. J
Satojen viranhaltijoiden ja tuhansien valtuutettujen hallintorakenteessa päätöksenteko on kallista, hidasta ja usein poliittisesti ohjautuvaa, kun hankinnan ja kilpailutuksen johtamiseen ja toteutukseen riittäisi 15 hengen asiantuntijaorganisaatio (keskusjoto ja yksi osaaja/hyvinvointialue) . Koko Fortumien kokoisia yrityksiä johdetaan kansainvälisesti tämän kokoisilla tiimeillä. Sisältäen hallituksen ja operatiivisen johtoryhmän.
Työtänsä tekevä henkilökunta – joka etulinjassa omaa työtänsä tekevänä tietää kaikkein parhaiten miten työ saadaan resursseja ja jaksamista tuhlaamatta toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Jälkikäteen tehnyt mitä kuuluu n- työtyytyväisyyskysellyt ja tutkimukset voi rinnastaa ratakisuhakusuuden asteelta lähinnä kuolleen potilaan pulssin mittaamiseksi. Kun katse pitää olla tulevaisuuteen ja sen paremman tulevaisuuden tekemiseen joka päivä.
Koululainen ja potilas eivät kaipaa poliittista peliä – he kaipaavat toimivaa palvelua. Se taataan kun paras hankintojen toimittaja on valittu, ostetaan oikein ja siten täytetään julkisen sektorin ydintehtävä – ihmisille paras palvelu.
Ja se ei synny halvimmalla ostaen ja resursseja tuhlaten, vaan hankinnoilla oikeaan aikaan oikeaan hintaan ja hankintaprosessin suvereenilla hallinnalla ja taitavalla ostamisella.
Tämäkokonaisuus on tiedossa, parhaita käytäntöjäkin löytyy malloksi. joten sen toteuttaminen käytännössä ei tarvitse – näin symbolisesti ja tietoisesti provosoiden asian ilmaisten – muuta kuin siitä joulupullosta luopumista.
Juha Wiskari
Wiskari&Co Ky
yrittäjä, muutoskonsultti
tietokirjailija ja neuvottelutaidon kouluttaja