Metsä Groupin tiedotuspäällikkö Katariina Saelanin yllä on puukuidusta valmistettu takki.

Tapio Mainio, teksti ja kuvat

Metsä Groupin Kemissä sijaitsevalle Euroopan suurimmalle sellutehtaalle tulee 8–10 puutavarajunaa ja sata puutavararekkaa päivässä. Siitä valmistetaan jatkossa sellua ja kartonkia, ja ehkä myös tekstiilikuitua.

Se työllistää 250 työntekijää ja arvoketjussa puun kaato ja kuljetus mukaan lukien noin 2 500 työntekijää.

Kemi saattaa saada toisenkin tehtaan ja yli 200 työpaikkaa, sillä se on vahvoilla Suomen ensimmäisen tekstiilikuitutehtaan sijoituspaikaksi.

Pumpulimaisen kuidun raaka-aine olisi havusellu. Siitä kehrättäisiin lankaa ja tehtäisiin lankaa. Puukuitu katkotaan prosessissa 38 millin pätkiksi, joka on myös puuvillakuidun pituus. Näin sitä voidaan käyttää tavallisissa puuvillakoneissa.

Yhteistyökumppani on japanilainen suuri vaatealan toimija Itochu, joka on valmistanut ensimmäiset koevaatteet, joita esiteltiin Kemissä.

Aiemmin puukuidusta on tehty koemielessä puuvillapaidan kaltaisia paitoja. Sen ihotuntuma on hyvä, koska havusellusta tehty kuitu sitoo kosteutta.

”Tosissaan ollaan”

Metsä Group on käyttänyt tähän mennessä noin 50 miljoonaa euroa kuituhankkeeseen. Investointipäätöstä edeltävään selvitykseen se käyttää vielä 10 miljoonaa euroa lisää.

– Siitä voi päätellä, että tosissaan ollaan mukana, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä.

Tehtaan sijoituspaikka on joko Kemi tai Äänekoski. Hämälän mukaan uusi tehdas käynnistyisi vuonna 2029.

– Tekstiilikuitutehdasta suunnitellaan siten, että se voidaan rakentaa kummalle paikkakunnalle tahansa, Hämälä huomauttaa.

Kemi on vahvoilla siinä mielessä, että siellä on Äänekoskea suurempi tontti sekä satama vieressä. Tekstiilikuitua on määrä toimittaa muun muassa Japaniin.

Uusi tekstiilikuitutehdas tuottaisi noin 100 000 tonnia ilmastoystävällistä tekstiilikuitu vuodessa. Sillä korvaisiin puuvilla ja viskoosi, sillä nekään eivät ole kestäviä synteettisten eli öljypohjaisten kuitujen korvaajia. Puuvillan ja viskoosin valmistus kuluttaa valtavasti vettä.

Vertailun vuoksi 30 000 tonnilla kuitua voidaan valmistaa noin 100 miljoonaa T-paitaa.

Metsä Group on jo liki kymmenen vuotta yrittänyt kehittää puupohjaista tekstiilikuitua. Hankkeeseen on palanut miljoonia euroja.

Yhtiö esitteli jo kuusi vuotta sitten ensimmäisen puuvillapaidan, joka oli valmistettu puusta. Siihen käytetyt kuidut oli valmistettu yhtiön Kemin vanhalla sellutehtaalla.

Uuden puukuidun kaupallinen nimi on Kuura.

– Nyt tutkimuksessa on edistytty siihen pisteeseen, että voidaan aloittaa kaupallisen tekstiilikuitutehtaan esisuunnittelu. Sen tarkoituksena on valmistautua Kuura-kuidun teolliseen tuotantoon, kertoo Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn.

– Tämä on merkittävä vaihe Metsä Groupin työssä, jossa tavoitteena on kehittää korkeamman lisäarvon puupohjaisia tuotteita, Hämälä lisää.

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä.

Ympäristöystävällistä

Tekstiilikuitu on uudenlainen tuote, jossa suomalaisesta puusta jalostetaan ainutlaatuista, korkean jalostusasteen tekstiilikuitua ilman fossiilisia polttoaineita.

Puukuitua kampanjoidaan EU-tasolla ympäristöarvoilla, sillä tekstiilien kierrätysaste on Euroopassa prosentin luokkaa, kun se kartonkien kohdalla on noin 70 prosenttia.

Tekstiilien vuosikulutuksen ennustetaan kasvavan 194 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Ongelma on tekstiilien alhainen, noin prosentin kierrätysaste. Lisäksi tekstiilejä valmistetaan liikaa öljypohjaisista kuiduista.

Puukuitu on hemiselluloosaa, joka hajoaa luonnossa sokeriksi. Näin siitä ei jää esimerkiksi mikromuovia vesistöön.

Kuitua on kehitetty Äänekoskelle vuonna 2020 valmistuneella koetehtaalla. Alkuvuonna 2023 tehtyjen muutostöiden jälkeen koetehtaalla on edetty testaustyössä hyvin, Weymarn sanoo.

Tekniikka on alun perin kehitetty VTT:llä ja Aalto-yliopistossa.

Tekstiilikuitujen tuotanto oli viime vuonna maailmassa 124 miljoonaa tonnia, josta kaksi kolmasosaa valmistettiin öljystä.

Metsä Groupin Kemin tehtaan valvomossa on tarkkaavainen tunnelma.


Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*