Ydinvoimalahanke ei ole ykkösasia Pyhäjoen kunnanjohtajalle – "Mielessä on ukrainalaisten hätä, sodan kärsimykset"
Hanhikivenniemellä on jo noin satatuhatta kerrosneliömetriä eri tukirakennuksia rakennettuna, Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen kertoo. (Kuva: Fennovoima)
Näkymät Hanhikiven ydinvoimalahankkeen ympärillä synkkenivät nopeasti Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Pyhäjoen kunnassa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Venäläisen Rosatomin tytäryhtiö on Fennovoiman hankkeen laitostoimittaja. Millä tavalla sota vaikuttaa hankkeeseen, Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen?
– Sitä minun on mahdotonta arvioida. Eihän hanke ole immuuni sodalle.
Ydinvoimalahanke on monin tavoin merkittävä Pyhäjoelle, mutta asiat on laitettava oikeisiin mittasuhteisiin myös reilun 3 000 asukkaan kunnassa, Soronen jatkaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Päällimmäisenä mielessä on ukrainalaisten hätä, sodan kärsimykset ja kauheudet.
”Työt ovat jatkuneet normaalisti”
Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) että elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ovat ilmaisseet eri tavoin, että Hanhikiven ydinvoimalahanke on nyt vastatuulessa.
Esimerkiksi Lintilä on sanonut, että hän ei näe edellytyksiä lopullisen rakentamisluvan myöntämiselle.
– Tämä vastatuuli ei tietämäni mukaan näy tällä hetkellä käytännön hommissa Hanhikivenniemellä.
– Työt ovat jatkuneet normaalisti tähän päivään saakka, Matti Soronen sanoo.
Esimerkiksi laitospaikan louhinta ja hallintorakennuksen pystytys pitävät työntekijät kiireisinä.
– Siellä on monenlaisia töitä menossa. Viimeksi, kun kuulin, niin noin 450 työntekijää oli töissä.
Paljon on jo rakennettukin, kunnanjohtaja vahvistaa.
– Hanhikivenniemellä on jo noin satatuhatta kerrosneliömetriä eri tukirakennuksia rakennettuna.
Paineastian tekijät Ukrainassa
Suomalainen energiayhtiö Fennovoima on Hanhikivi 1 -ydinvoimalan tilaaja.
Voimalaitoksen rakentamisen on ollut tarkoitus alkaa reilun vuoden päästä. Laitoksen kaupallisen käytön on suunniteltu alkavan vuonna 2029.
Ydinvoimalan reaktorin paineastia on tarkoitus valmistaa Ukrainassa.
Kunnanjohtaja Matti Soronen ei ole saanut mitään virallista tietoa siitä, että hankkeen aikataulut olisivat muuttuneet.
Kunnanjohtaja uskoo ja toivoo, että hanke etenee.
– Sähkö on hyvä tuote ja puhtaan sähkön kysyntä kasvaa, eivätkä hintaennusteetkaan näytä huonoilta.
Tehdassalin rakentamiselle on voimassa oleva lupa. Jotta tehdassaliin saataisiin koneistus, niin silloin hankkeelle olisi vielä myönnettävä uusi lupa.
Säteilyturvakeskus arvioi edellytyksiä luvalle ja myös sitä kautta valtioneuvosto käsittelee asiaa myöhemmin.
