Autojen määrä kasvaa, mikä vaikuttaa katujen
liikennemääriin ja pysäköintiin. Pysäköintipaikkojen puutteesta valittavat niin
autoilevat asukkaat kuin katujen varsien liikkeetkin.

– Aina kun kaupungit yrittävät jotain järkiperäisiä ratkaisuja,
ihmiset jättävät ymmärtämättä, että jotain pitää tehdä, Siltala hymähtää.

Helsingissä ollaan nostamassa asukaspysäköintimaksuja tuntuvasti,
tosin paljon vähemmän kuin alun perin kaavailtiin. Nyt tunnus maksaa 120 euroa
vuodessa. Kaupunkisuunnittelijat halusivat nostaa sen siirtymäajan kuluessa 680
euroon. Luottamushenkilöt laskivat tavoitteen ensin 480 euroon ja tällä viikolla
360 euroon.

Tukholmassa asukaspysäköinti maksaa yli tuhat euroa
vuodessa.

Hinnan korottamisen tavoitteena on muun ohella saada
harvemmin käytetyt autot säilytettäväksi jossain muualla kuin ahtailla
kadunvarsilla.

– Kiinteistöjen pysäköintipaikkojen pitäisi olla kiinteistön
alueella, mutta eihän se yleensä ole vanhoissa keskustoissa mahdollista.

– Ja kun se ei ole mahdollista, ovatko kadunvarret sitten
paikkoja, joissa autoja pitää voida säilyttää? määrittelee Siltala taustalla
olevan periaatekysymyksen.

Kakkosautosta huolta Espoossa

Mutta ongelma ei koske vain vanhoja kaupunkikeskustoja.  Siltala huomauttaa, että keskustelua käydään
myös muun muassa Espoossa.

– Siellä kasvava huoli on, missä säilytetään kakkosautoa.

– Mieleen jäi kauan sitten erään viisaan professorin
kommentti autoilun aiheuttamista haitoista. Hän totesi, että insinöörit voivat
kyllä ratkaista päästöongelman, mutta eivät tilaongelmaa.

– Sähköautot tosiaan vaikuttavat kyllä päästöihin, mutta
eivät tilantarpeeseen.

– Autojen koko on kääntynyt laskuun, kun se pitkän
kasvoi, sanoo Silja Siltala.

Sekään ei kuitenkaan vähennä pysäköinnin vaatimaa tilaa. Viimeaikaisissa
ohjeissa on päin vastoin kasvatettu parkkipaikkojen kokoa.

– Se aiheutti aika paljon polemiikkia muun muassa suunnittelijoiden
keskuudessa. Kustannuksetkin tietysti lisääntyvät.

Ruotsi myönteisempi kävelykeskustoille

Suomalainen pysäköintikeskustelu on Siltalan havaintojen
mukaan melko samanlaista kuin muualla pohjoisessa Euroopassa.

– Tilaongelma on kyllä yleismaailmallinen.

– Mutta kyllä jo Ruotsissa autoilua rajoitetaan enemmän.
Pienissäkin kaupungeissa on kävelykeskustoja.

Tukholmassa on myös otettu käyttöön tietullit, joista
Suomessa on väitelty kiivaasti.

Vaikka Suomessa puhutaan paljon siitä, että auto pitäisi
saada lähelle, toisaalta ihmiset ovat valmiita jättämään auton kauemmaskin, jos
tarjolla on ilmainen paikka.

– Pysäköinnistä ei sitten 
kuitenkaan olla innokkaita maksamaan

Helsingissä monta ulottuvuutta

Helsingin pysäköintikeskustelussa on monta ulottuvuutta.

Osassa kantakaupunkia arvostellaan sitä, että asukaspysäköintipaikkoja
on vaikea löytää, vaikka on lunastanut tunnuksen. Kevyenliikenteenväylien,
lähinnä pyöräilyreittien, lisääminen johtaa joissakin tapauksissa
pysäköintipaikkojen vähenemiseen.

Lisäksi keskustellaan yhä enemmän kadunvarsipysäköinnin
periaatteellisesta oikeutuksesta. Periaatekeskustelu nousee esiin lumituiskujen
aikana sekä silloin, kun etsitään tilaa pyöräilyreiteille.

Asuinrakentamisen yhteydessä keskustellaan pysäköintipaikkavelvoitteista.
Pysäköintipaikkojen on laskettu nostavan uusien asuntojen hintoja kymmenillä
tuhansilla euroilla, minkä johdosta on esitetty, että pysäköintipaikat
rakennettaisiin erikseen ja kustannuksista vastaisivat paikkojen tarvitsijat.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*