Rajan läheisyys huolettaa itäsuomalaisia nuoria, mutta reilusti yli puolet luottaa alueen valoisaan tulevaisuuteen
Tutkimuksen mukaan 67 prosenttia Itä-Suomessa asuvista nuorista on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä. (Kuvituskuva: Ville Miettinen)
Vain alle viidennes Itä-Suomessa asuvista nuorista kokee, että itärajan sulkeminen on vaikuttanut kielteisesti heidän arkeensa. Rajan läheisyys pelottaa kuitenkin lähes puolta E2 Tutkimuksen kyselyyn vastanneista. Naiset, 49 prosenttia, ovat peloissaan miehiä, 39 prosenttia, useammin.
Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta Hyvän elämän edellytykset Itä-Suomessa: Alle 30-vuotiaiden nuorten näkemyksiä -tutkimuksesta. Raportti sisältää uutta tietoa 15–29-vuotiaiden nuorten huolista ja toiveista. Tutkimus perustuu kysely- ja haastatteluaineistoihin. Tutkimuksen on toteuttanut E2 Tutkimus.
Tutkimuksen toteuttaja kertoo, että haastattelut osoittavat, että maailmantilanteen epävakaus ja sota näyttäytyvät osalle nuorista hyvin konkreettisena, jopa omakohtaisena asiana. Yhden nuoren kommentti on nostettu E2:n tiedotteeseen:
– Itelläni on ollut mielessä, että menisin armeijaan. Sodan takia oon miettinyt vakavammin, että pystyisinkö oikeasti mennä, jos joutuis rintamalle. Eikä ees se kuolemanuhka, vaan se, et sä joudut tappamaan toisia ihmisiä. Sä joudut kattoon vierestä, kun ihmiset kuolee. Ja sä vaan joudut jatkamaan eteenpäin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tutkimuksen mukaan 67 prosenttia Itä-Suomessa asuvista nuorista on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä ja kokee, että heidän elämällään on tarkoitus.
Enemmistö, 69 prosenttia, itäsuomalaisnuorista tuntee kotiseuturakkautta asuinpaikkakuntaansa kohtaan. Nuorista 62 prosenttia pitää kuitenkin todennäköisenä muuttoa pois nykyiseltä kotipaikkakunnaltaan. Haastatellut nuoret kertovat, että vaihtoehtojen vähäisyyden takia muuttaminen työn tai koulutuksen perässä tuntuu välttämättömältä.
Peräti 59 prosenttia nuorista pitää paluumuuttoa todennäköisenä, mikäli päätyy muuttamaan pois nykyisestä asuinmaakunnastaan.
Tutkimuksen mukaan itäsuomalaisia nuoria huolestuttavat erityisesti oma jaksaminen ja toimeentuloon liittyvät vaikeudet. Samat kärkihuolet toistuvat nuorilla koko Suomessa.
Nuorista naisista lähes 60 prosenttia on huolissaan jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan, miehistä 33 prosenttia. Myös toimeentuloon liittyvät vaikeudet huolestuttavat nuoria naisia (55 prosenttia) selvästi useammin kuin miehiä (34 prosenttia).
Miehistä puolet on huolissaan, ettei löydä seurustelukumppania kotiseudultaan. Naisista näin ajattelee pienempi osa, 35 prosenttia. Lisäksi yksinäisyys on yksi nuorten miesten kärkihuolista.
Lähes 61 prosenttia ajattelee, että Itä-Suomeen kohdistuvasta kielteisestä julkisuudesta huolimatta alueella on valoisa tulevaisuus. Enemmistön (62 %) mielestä ilmastoratkaisuihin satsaaminen teollisuudessa ja julkisissa investoinneissa on iso mahdollisuus Itä-Suomelle.
Nuorista 81 prosenttia ajattelee, että valtion tehtävä on huolehtia Itä-Suomen elinvoimasta. Toisaalta 71 prosenttia ajattelee, että elinvoimasta huolehtiminen on yhtä lailla alueen ihmisten ja yritysten tehtävä.
Hieman yli puolet (54 prosenttia) nuorista kokee, että poliitikot ovat unohtaneet Itä-Suomen jakaessaan varoja maan eri osien kehittämiseen. Haastatteluiden perusteella alueellinen eriarvoisuus varjostaa nuorten kokemuksia yhteiskunnan reiluudesta.
Kyselyyn vastasi alkuvuodesta 2024 381 pääasiassa Pohjois- tai Etelä-Karjalassa sekä Kainuussa asuvaa 15–29-vuotiasta. Koko Suomen 15–29-vuotiaita koskeva aineisto (1021 vastausta) kerättiin vuoden 2023 marraskuussa.
