Rajaturvallisuuteen vaikuttava laki on voimassa jo maanantaina

Tasavallan presidentti vahvisti tiistaina lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, valtioneuvosto tiedottaa.

Rajaturvallisuutta vahvistavan lain tavoite on varmistaa, että Suomella on tehokkaat keinot torjua tilanteet, joissa välineellistettyä maahantuloa käytetään Suomen painostamiseen.

Samalla lain tavoitteena on varautua välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin.

Laissa säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voi päättää rajoittaa kansainvälisen suojelun hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä.

Rajoituspäätöstä edeltäisi yhteistoiminta tasavallan presidentin kanssa, tiedotteessa huomautetaan.

Pakottavien syiden laki

Lain käyttöönotto tulee kyseeseen erityisen poikkeuksellisista ja pakottavista syistä.

Edellytyksenä on aina tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen täysivaltaisuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle.

Olennaista on myös se, että ei olisi muita riittäviä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Päätös voidaan tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan, tiedotteessa kerrotaan.

Kansainvälisen suojelun hakemuksia ei tällöin tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta otettaisi vastaan rajoitusalueella, vaan vaikuttamisen välineenä olevan maahantulijan maahantulo estettäisiin.

Maahan jo saapunut henkilö poistettaisiin viipymättä maasta ja hänet ohjattaisiin siirtymään paikkaan, jossa kansainvälisen suojelun hakemuksia otetaan vastaan.

Laki tulee voimaan 22.7. ja on voimassa vuoden.

EU-tason ratkaisuja kaivataan

Suomen itärajalla syksyllä 2023 alkaneen välineellistetyn maahantulon uhka on viranomaisten arvion mukaan edelleen korkea.

Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat toistaiseksi suljettuja.

Välineellistetty maahantulo on yksi Venäjän keinoista painostaa ja vaikuttaa Suomen ja EU:n turvallisuuteen ja yhteiskunnalliseen vakauteen, valtioneuvosto tiedottaa.

Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa. Suomi varautuu lainsäädännöllä siihen, että Venäjän Suomeen kohdistama painostaminen voi olla pitkäkestoista ja saada aiempaa laajempia ja vakavampia muotoja.

Kyseessä on niin sanottu poikkeuslaki. Poikkeuslailla voidaan tehdä perustuslakiin rajattuja poikkeuksia pakottavista syistä.

Laissa on huomioitu erityisen haavoittuvassa asemassa olevien tilanne. Käsittelyn aikana lakia täydennettiin lisäksi oikeusturvaa vahventavilla säännöksillä.

Lainvalmistelun aikana arvioitiin muut mahdolliset vaihtoehdot torjua välineellistetyn maahantulon uhkaa.

Arvion mukaan muilla keinoilla ei pystytä torjumaan tehokkaasti Suomen painostamista välineellistetyllä maahantulolla, koska nykyiseen kansalliseen ja kansainväliseen oikeuteen ei sisälly riittäviä menettelytapoja.

Lisäksi valtioneuvoston viestintäosasto tiedottaa, että Suomen tavoitteena on olla mukana löytämässä EU-tason ratkaisuja, joilla torjutaan välineellistettyä maahantuloa.