Lasten kokemuksissa näkyvät puutteet arkisissa perustarpeissa ja kasvanut huoli perheen pärjäämisestä, selviää Pelastakaa Lapset -järjestön tuoreesta Lapsen ääni 2024 -raportista.

Lapsiperheköyhyys uhkaa perheiden ja lasten hyvinvointia, ja heikentää luottamusta hyvinvointivaltion huolenpitoon, järjestö tiedottaa.

Lapsen ääni 2024 -kysely paljastaa, että pienituloisten perheiden lasten kokemus perheen selviämisestä tavallisessa arjessa heikkenee Suomessa.

Lapset ja nuoret kuvasivat puutteita perusasioista, kuten ravitsevasta ruoasta, pesuaineista ja lääkkeistä.

Kalliit harrastukset

Perheen taloudesta kantoi huolta 84 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista ja siitä, että perheellä on todella paljon vaikeuksia selvitä menoista.

Hintojen nousu ja yleisen taloustilanteen heikkeneminen näkyy lasten kokemuksissa.

Perheissä on lasten kertoman mukaan jouduttu arjessa tinkimään ja nipistämään asumisesta, lämpimästä vedestä, polttoaineesta, harrastuksista ja vapaa-ajan mahdollisuuksista.

31 prosenttia oli joutunut luopumaan harrastuksesta. Pienituloisten perheiden lapsista 19 prosenttia kertoi, että ruoasta on pulaa.

Muiden vastaajien joukossa vastaava luku oli viisi prosenttia, Pelastakaa Lapset tiedottaa.

Aineellista puutetta

Köyhyys aiheuttaa lapsissa osattomuuden tunnetta ja kuormittavia tunteita, kuten häpeää.

60 prosenttia lapsista kertoi, että taloudellinen tilanne hävettää heitä. Syyllisyyttä kertoo tuntevansa 69 prosenttia lapsista.

Syyllisyys liittyy siihen, että lapsi kokee olevansa perheelle kustannuserä.

Aineellinen puute ja vähäisemmät vapaa-ajan mahdollisuudet aiheuttavat lapsille ulkopuolisuuden tunnetta.

Raportin mukaan pienituloisten perheiden lapset eivät koe, että heillä olisi samoja mahdollisuuksia kuin muilla lapsilla.

Opiskeluvaikeuksia

Lasten kokemuksissa tulevaisuus näyttäytyi huolestuttavalta ja työllistymismahdollisuudet heikoilta.

Moni nuori pohti, onko varaa jatkaa opiskelua.

Kokemus köyhyyden ylisukupolvisuudesta ja kaventuneista tulevaisuuden näkymistä sekä negatiivisesta köyhän identiteetistä nousi lasten vastauksissa toistuvasti.

Raportissa kerrotaan, miten monissa lasten vastauksissa toistui ajatus, että pienituloiset perheet on jätetty oman onnensa nojaan. Lapsille tämä näyttäytyy niin, ettei kukaan ole lapsen ja perheen puolella.

Tilanteesta ei tunnu löytyvän ulospääsyä.

Siitäkin on lapsiperheissä huolta, että etuuksiin suunnitellaan leikkauksia ja palveluihin ei pääse. Jos lasten ja nuorten luottamus hyvinvointivaltion huolenpitoon heikkenee, voivat seuraukset olla kauaskantoisia.

Hätähuuto päättäjien suuntaan

Pelastakaa Lapset vaatii tiedotteessaan päättäjiltä vahvoja toimia sukupolvesta toiseen jatkuvan lasten ja lapsiperheiden köyhyyden katkaisemiseksi.

Järjestö muistuttaa, että yhteiskunnallamme on kaikki keinot pitää Suomi hyvinvoivana ja yhdenvertaisena kaikille.

– Päätökset eivät ole oikeansuuntaisia, jos ne syventävät eriarvoisuutta, tiedotteessa summataan.

Kyselyyn vastanneet

Lapsen ääni -kyselyyn vastasi keväällä 2024 yhteensä 1 653 iältään 12–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli 14–15-vuotiaita yläkoululaisia.

Suurin osa vastaajista oli suomenkielisiä (90 prosenttia). Vastaajat jakautuivat maantieteellisesti koko maahan. Suurin osa vastaajista kertoi asuvansa pienessä kaupungissa tai kunnassa.

Vastaajista 59 prosenttia asui pääasiassa kahden vanhemman kanssa. 20 prosenttia kertoi asuvansa pääasiassa yhden vanhemman kanssa.

Tilastokeskuksen mukaan pienituloisissa perheissä asuu noin 120 000 lasta. Tämä on noin 12 prosenttia kaikista lapsista Suomessa.

Näin lapset kertoivat tilanteistaan

Lapsen ääni 2024 -kyselyn avoimista vastauksista poimittuja sitaatteja:

– Tunteet nousee vähän pintaan aina silloin kun rahat on lopussa.

– Ahdistaa ja mietin sitä usein ja häpeen sitä enkä uskalla pyytää kavereita yöks jos ei oo ruokaa.

– Joskus tulee koulusta nälkäisenä ja sitten tajuaa että kotona ei ole ruokaa niin harmittaa ja joskus toivoo tosi paljon kaiken näköistä ja kadehtii muita, koska niillä on ja sitten että joskus käy sääliksi meidän perhettä vaikka rahahuolista huolimatta me selvitään aina.

– Jatkuvasti ollaan tiukalla rahasta, meillä on ollut aika surullisena teemana muuttaminen halvempiin asuntoihin, koska aiemman asunnon hinta nousi liikaa. En voi olla varma siitä missä tulen asumaan vuoden päästä.

– Äiti lainaa multa rahaa kuun lopussa, koska ei oo rahaa ruokaostoksiin.

– Kun äiti elää tuilla ja ne on laskenut ja sillee niin vaikuttaahan se ja kaikki menot ja ruoat maksaa enemmän.

– Välillä ei ole varaa edes ostaa lääkkeitä ja syön itse montaa eri lääkettä ja koen syyllisyyttä meidän rahatilanteeseen koska lääkkeisiini menee niin paljon rahaa.

– Olen joutunut lopettamaan harrastukset kun raha ei riitä ja joudun myös ostamaan itse monet asiat joissa parempituloiset vanhemmat yleensä auttavat lapsiaan.

– Minulla ei ole välillä samoja mahdollisuuksia kuin kavereillani.

– Pelko siitä menetämmekö kaiken. Pelko tulevaisuuteni kannalta; voinko opiskella mitä haluan vai pitääkö karsia, koska raha ei riitä?

– Pikkusisko itki viime viikolla, että ei oo ikinä hedelmiä, vaikka on meillä omenoita. Olis kiva jos meillä olis muutaki ruokaa ku sitä mössöä. Äiti on surullinen ja ne riitelee paljon rahasta kun pienet ei oo kotona. Sit pitäs jaksaa opiskella kun ei kiinnosta mikään. Äitillä ja isältä meni luotot eikä saaha isompaa taloa. Ihan vitun paskaa koko elämä.

Lähde: Pelastakaa Lapset ry

Lue myös:

Arviointi: Selkeä enemmistö opettajista ja rehtoreista näkee, että erityisluokissa tai pienryhmissä on liian vähän paikkoja niitä tarvitseville