Rauman johtajarekrytointi kerää moitteita tutkijoilta ja medialta
Rauman tuorein kaupunginjohtajan rekrytointiprosessi kerää moitteita niin medialta, kuin tutkijoilta. Kaupungin edustajien mielestä julkisuuslakia ei ole rikottu Pietarsaaren tapaan.
Rauman kaupunki ei voi paeta julkisuuslakia konsulttifirman selän taakse piiloon. Tätä mieltä ovat julkisuuslakiin perehtyneet asiantuntijat, väitöskirjatutkijat Meri Sariola ja Saanareetta Virikko. Kaksikko otti asiaan tiukan kannan Satakunnan Kansassa (14.9.2021) julkaistussa yhteisessä artikkelissa.
Rauman tuoreimmassa kaupunginjohtajavalinnassa julkisen haun rinnalla on kulkenut epävirallinen kaupunginjohtajaehdokkaiden suostumuksiin perustuva hakuprosessi, jota on hoitanut konsulttiyritys Mercuri Urval. Rauman kaupungin edustajat eivät ole hakuprosessin kuluessa suostuneet antamaan julkisuuteen tietoa suostumusmenettelyllä mukana olleista.
Tutkijat muistuttavat vastaavasta tapauksesta olevan tuore korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun. Vuonna 2019 antamassaan vuosikirjapäätöksessä KHO totesi Pietarsaaren kaupungin menetelleen lainvastaisesti, kun se salasi rekrytointiyrityksen kautta tehdyn rekrytoinnin asiakirjat.
-Kyseisen ratkaisun oikeusohjeen mukaan myös kaikki rekrytointiyrityksen edustajan kaupungille toimittamat asiakirjat, joissa arvioidaan niitä henkilöitä, joihin kaupungin toimeksiannon johdosta on oltu yhteydessä, ovat julkisia asiakirjoja.
-Niin ikään ratkaisun toisen oikeusohjeen mukaisesti myös tiedot suostumuksensa kaupunginjohtajan virkaan antaneiden henkilöiden henkilöllisyydestä sekä tiedot virkaan etsittyjen henkilöiden henkilöllisyyttä kuvaavista tiedoista ovat julkisia, eikä salassapitosäännökset rajoita niiden julkisuutta, tutkijat kirjoittavat.
Kaksi rinnakkaista hakuväylää
Rauman kaupunginjohtajan virka tuli hakuun, kun Johanna Luukkonen valittiin kesäkuussa Hyvinkään kaupunginjohtajaksi. Avoimen haun kautta virka kiinnosti seitsemään henkilöä, joista kuusi täytti hakuehdot. Elokuun puolivälissä valittiin avoimen haun kautta virkaa hakeneista Timo Nousiainen ja Ari Nurkkala haastatteluihin.
Vasta haastatteluiden jälkeen 8.9. ilmoitettiin kaupunginhallituksen taholta, että Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela on antanut suostumuksensa kaupunginjohtajan virkaan. Suostumuksensa antaneista ei tätä ennen annettu mitään tietoja julkisuuteen.
Valintaprosessin aikana medialle asiaa kommentoinut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) on antanut ymmärtää, että konsulttitoimiston haavissa olisi ollut useita Raumasta kiinnostuneita, mutta lopullista suostumusta heiltä ei ollut otettu.
Useista yrityksistä huolimatta Kuntalehti ei tavoittanut Leppikorpea kommentoimaan valintakuviota. Satakunnan Kansan haastattelussa hän on myöntänyt tietävänsä KHO:n päätöksen Pietarsaaren valintaan liittyen, mutta piti tapauksia erilaisina.
-Siellä ehdokkaita testattiin konsultin kautta, ja niistä tehtiin tietynlainen yhteenveto, mutta meillä on käyty ainoastaan keskustelut. Esko Poikelaa lukuun ottamatta muita hakijoita ei ole millään lailla testattu tai muuten kirjattu niin, että hakemus tai suostumus olisi tullut kirjaamoon, Leppikorpi toteaa Satakunnan Kansan 15.9. julkaisemassa artikkelissa.
Ulkoistus ei pimitä julkisuudelta
Kuntalehden tavoittama HTM, väitöskirjatutkija Meri Sariola tiivisti valinnan julkisuutta vielä yksinkertaiseen rautalankamalliin. Julkisuuslaki on vahvempi, kuin yksittäisen yrityksen antamat lupaukset.
-Hakuprosessin ulkoistaminen konsulttiyritykselle ei poista sitä, että kyseessä on kunnalliseen päätöksentekoon kuuluva prosessi, joka on julkisuuslain alainen. Korkeimman hallinto-oikeuden linjan mukaan merkitystä ei ole ollut sillä, että konsulttiyritys on rekrytointiprosessin aikana antanut virheellistä tietoa asiakirjojen ja tietojen salassapidosta, Sariola kommentoi.
Erityisen mielenkiintoinen osa Pietarsaaren tapaukseen liittyen on KHO:n linjaus niiden nimien julkistamiseen, joihin konsulttiyritys on ollut yhteydessä, mutta jotka ovat lopulta kieltäytyneet kunniasta lähteä mukaan valintaprosessiin. Loppuvuodesta 2019 annetussa päätöksessä todetaan julkisiksi tiedoiksi myös näiden henkilöiden henkilötiedot.
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen julkisen hallinnon oikeuden tutkimusryhmään kuuluvat Meri Sariola ja Saanareetta Virikko tulkitsevat, että orastava kiinnostuksen osoitus avoinna olevaa virkaa kohtaan ei vielä liitä henkilöä mukaan hakijoiden joukkoon.
-Mikäli henkilö soittaa esimerkiksi tiedustellakseen lisää viran yksityiskohdista, ei näkemyksemme mukaan henkilö vielä tällä perusteella ole mukana kunnanjohtajan valintaprosessissa. Jos tosiasiallisesti henkilöä on kuitenkin esimerkiksi haastateltu tai muulla tavoin testattu, on henkilö mukana prosessissa, vaikkei virallisesti vielä ole antanut suostumustaan, Sariola ja Virikko arvioivat Kuntalehdelle.
Entäpä jos tietoja henkilöiden henkilöllisyydestä ei ole ylhäällä missään?
– Hallintolain 42 § edellyttää, että tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava tai muulla tavoin rekisteröitävä. Lisäksi tiedonhallintalain 25 §:n perusteella kirjaaminen on tehtävä viipymättä. Mikäli henkilöitä on esimerkiksi testattu, on tiedot näistä henkilöistä ja testauksista kirjattava ylös.
-Se, että tehtävä on kunnan toimeksiantona annettu tehtäväksi konsulttiyritykselle, ei poista kirjaamisvaatimuksia. Kirjaamisen funktiohan on se, että voidaan tehdä hallintolain 45 §:ää noudattaen perusteltuja päätöksiä. Mikäli kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja ja selvityksiä ei ole kirjattu, on mahdotonta tehdä perusteltua päätöstä valinnasta, tutkijat toteavat.
Kunnanjohtajien luottamuspulaa väitöskirjassaan tutkiva HTM Saanareetta Virikko huomauttaa, että taustalla nimien julkaisematta jättämisessä saattaa olla se, että hakijoiden joukossa on tyypillisesti mukana myös muiden kuntien kunnanjohtajia. He eivät välttämättä halua nimeään julki mahdollisen luottamuspulan syntymisen pelossa.
-Täysin mahdollista on tilanne, jossa kunnanjohtajan luottamus johtamaansa kuntaa kohtaan kyseenalaistetaan, jos hän hakee toiseen kuntaan johtajaksi. Tästä huolimatta KHO:n linja julkisuuslain tulkinnassa on kuitenkin yksiselitteinen, Virikko toteaa.
Hallinto-oikeudessa tavataan
Näillä näkymin näyttää vahvasti siltä, että raumalaisesta tulkinnasta julkisuuslaista saadaan ratkaisu aikanaan lakituvasta. Maakuntalehti Satakunnan Kansa sai alkuviikosta kielteisen päätöksen konsulttiyrityksen haarukoimiin ehdokkaisiin liittyen ja nyt toimituksessa odotetaan valituskelpoista päätöstä asian suhteen.
-Emme ole vielä saaneet valituskelpoista päätöstä, mutta hyvin todennäköisesti lähdemme hakemaan asiassa hallinto-oikeuden päätöstä. Julkinen virka vaatii julkisen haun, Satakunnan Kansan päätoimittaja Tomi Lähdeniemi toteaa.
-Pidän hyvin erikoisena sitä, että nimet halutaan salata. Ymmärrän kyllä sen ongelman, mitä nimien julkistamiseen hakuprosesseissa liittyy, mutta lakeja meidän on noudatettava. Jos laki on huono, niin muutetaan sitä sitten, ehdottaa Lähdeniemi.
Päätoimittaja muistuttaa myös siitä, mitä valintaprosessissa oikaiseminen merkitsee muille haussa mukana oleville.
-Tämä on kohtuuton tilanne julkiseen hakuun osallistuneiden osalta. Sama on tilanne myös kuntalaisten kannalta. Heiltä pimitetään oleellinen tieto hakuprosessiin liittyen. Jos näin toimitaan, niin missä menee se raja, jossa kuntapäättäjät päättävät mitä asioista kerrotaan ulos ja mitä ei, ihmettelee päätoimittaja Tomi Lähdeniemi.