Rautavaara on positiivinen ilmiö – Kunnanjohtaja Mikko Kärnä uskoo aurinkovoimaan
Kunnanjohtaja Mikko Kärnä iloitsee Rautavaaran pöhinästä.
Rautavaara on positiivinen poikkeus Suomen kuntakentässä, iloitsee Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä.
– Rautavaaran talous on tasapainossa. Kykenemme suunnittelemaan kunnan taloutta ylijäämäiseksi. Voimme investoida suoraan kassavaroista ja velkamäärä lyhenee joka vuosi vajaalla miljoonalla eurolla, Kärnä kertoo.
Viime joulukuussa Rautavaaran kunnanjohtajana aloittanut Kärnä kiittelee kunnassa läpikäytyä kovaa matokuuria talouden tasapainottamisessa. Hän odottaa positiivisen talousvireen jatkuvan, jos valtionosuusjärjestelmään ei tule isoja muutoksia.
– Olen tykännyt työskennellä Rautavaaralla, sillä täällä vallitsee päättäjien ja kuntalaisten keskuudessa positiivinen oman kylän kehittämisen ilmapiiri. En näe, että kunnan veroprosentissa olisi korotuspaineita, Kärnä kehuu.
Puhtia auringosta
Monissa Itä-Suomen kunnissa on tuskailtu Puolustusvoimien nihkeää suhtautumista tuulivoimaloiden pystyttämiseen. Rautavaaralla ei ole jääty tuleen makaamaan vaan on innovoitu tuulivoimaa korvaavia hankkeita.
– Tuulivoimahankkeita ei pystytä toteuttamaan Puolustusvoimin vastustuksen takia. Sen takia meillä on neljä erityyppistä aurinkovoimalahanketta vireillä. Nämä ovat aikanaan kiinteistöverotuottojen myötä merkityksellisiä kunnalle, Kärnä toteaa.
Aurinkovoimaloista Kärnä ei usko syntyvän pysyviä työpaikkoja, mutta ne edistävät matkailua. Rautavaaralla sijaitsee viime syksynä laajentunut Tiilikkajärven kansallispuisto, jonka kävijämäärät ovat olleet kasvusuunnassa.
– Jos kunnassa halutaan kehittää matkailua, niin eihän se ole huonoa asia, jos joku kunta Suomessa profiloituu maisemallisten arvojen mukaan tuulivoimavapaana kuntana, Kärnä pohtii.
Kärnän mukaan kansallispuiston koskemattomaan kylkeen on mahdollista rakentaa hotelli, jos joku investoija siitä kiinnostuu.
Mineraaleja etsitään
Brittiläinen kaivosyhtiö Metals One Finland etsii parhaillaan akkumineraaleja Rautavaaralla. Kärnä arvioi, että kaivoshankkeen toteutuminen voisi tuoda vajaan 1 500 asukkaan kuntaan uusia työpaikkoja.
– Jossain vaiheessa kunnan maaperässä olevia mineraalivaroja halutaan hyödyntää, mutta kaivoksen perustamisen aikaperspektiivi voi kestää vuosikymmeniä, Kärnä kertoo.
Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara erotettiin omaksi itsenäiseksi kunnakseen Nurmeksesta vuonna 1874.
Rautavaaralla juhlittiin 150-vuotisjuhlaa.
150-vuotiaan kunnan taivalta juhlistettiin näyttävästi Rautavaara-päivillä kesäkuun viimeisenä viikonloppuna.
Juhlavuoden huipentanut torijuhla kokosi paikalle tuhatkunta ihmistä, jotka saivat nauttia muun muassa iskelmätähti Frederikin musiikista ja Ilmavoimien Hornet-hävittäjän ylilennosta.
– Kylän pinnassa oli juhlan aikaan noin 700 ihmistä, jolloin kauppa- ja ravintolayritysten myynti kasvoi kohisten. Me tehdään täysillä töitä, että säilytään myös seuraavat 150 vuotta itsenäisenä kuntana, Kärnä lausuu.
Työeläkevakuuttaja Kevan mukaan kunta-alan työntekijöistä eläköityy joka kolmas seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kärnä kertoo Rautavaaran vastaavan työvoiman saatavuushaasteeseen.
– Kunta tarjoaa kunnan palvelukseen rekrytoitaville ja tänne kirjansa muuttaville työntekijöille työsuhdeasunnon, Kärnä houkuttelee.
Mika Rinne, teksti ja kuvat
