Rautavaaralla tehtiin välittämisen SM-kisojen aikana 840 tuntia vapaaehtoistyötä – myös Järvenpää näytti auttamisvoimansa
Teksti ja kuvat Leila Itkonen
Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara näytti välittämisen SM-kisoissa, kuinka pieni kunta voi ponnistaa isojen edelle.
1 400 asukkaan paikkakunnalla tehtiin huhti- ja toukokuun aikana yhteensä 840 tuntia vapaaehtoistyötä.
–Meidän asukkaistamme yli neljäkymmentä prosenttia on eläkeläisiä, ja myös suurin osa esimerkiksi ikäihmisten parissa vapaaehtoistyötä tekevistä on eläkeläisiä, Rautavaaran hyvinvointi- ja kotoutumiskoordinaattori Annukka Jäntti-Ciprian kertoo.
Hän ja muut Rautavaaran edustajat saapuivat Helsinkiin pokkaamaan Suomen välittävin kunta 2025 -tittelin perjantaina 12. syyskuuta.
–Kisaan osallistuminen lisäsi ”me-henkeämme”, ja aiomme olla mukana myös ensi vuonna, ensimmäistä kertaa pidetyn kisan voittajat sanovat.
Timanttista yhteisöllisyyttä
Annukka Jäntti-Ciprian kertoo innostuneensa Rautavaaran kuntaan tulleesta kisakutsusta välittömästi.
–Esittelin idean hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmälle, ja pian kapula siirtyi ruohonjuuritason toimijoille.
Kisan kuntasarjaan osallistui kaikkiaan 52 paikkakuntaa. Rautavaaralla järjestettiin kisa-aikana muun muassa hautausmaan siivoustalkoot, joissa hääri viitisenkymmentä kuntalaista. SPR paistoi hampurilaistapahtumassaan yli 130 hampurilaista.
–Sukupolvien välille syntyi hienoja kohtaamisia, kun varhaiskasvatusryhmä piti virpomis- ja laulutuokion ikäihmisten palvelutalossa, Jäntti-Ciprian kertoo.
Hänestä yhteisöllisyys on kuin elämän timantti. Rautavaara aikoo hyödyntää Suomen välittävin kunta -titteliään myös markkinoinnissaan.
–Meillä moikataan usein tuntemattomiakin ja pidetään huolta naapureista, Jäntti-Ciprian kehuu.
Jatkossa Rautavaarallakin on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota ikäihmisiin.
–Yhteisöllisellä tekemisellä on valtava merkitys. Meillä esimerkiksi seurakunnan ja SPR:n vapaaehtoiset tekevät kotikäyntejä vanhusten luo. Olen itse liikunnallisen elämäntavan puolestapuhuja, ja silläkin saralla voimme kehittää uusia vapaaehtoistyön muotoja, Jäntti-Ciprian uskoo.
Joukkueina perheitäkin
Välittämisen kansanliike -yhdistyksen Eero Väisänen kertoo, että kisoihin osallistui kuntien lisäksi myös erikokoisia yhteisöjä sekä työ-, ystävä- ja harrastusporukoita ja joitain perheitäkin.
–SM-kisat ovat paitsi lähimmäisten ilahduttamiskanava myös tapa tehdä arjen sankareiden työtä näkyväksi ja tutustuttaa uusia ihmisiä vapaaehtoistoimintaan, kisapäällikkönä toiminut Väisänen sanoo.
Onnistumista mitattiin vapaaehtoistyössä kertyneiden tuntien perusteella: kaikkiaan joukkueet tekivät vapaaehtoistyötä lähes 23000 tuntia.
Eero Väisänen ideoi kisan, kun hän jäi eläkkeelle Siskot ja Simot -yhdistyksen toiminnanjohtajan paikalta. Siskot ja Simot torjuu ikäihmisten yksinäisyyttä järjestämällä tapahtumia ja vierailemalla ikäihmisten luona.
–Toimimme jo 25 paikkakunnalla ja mukana on yli 800 vapaaehtoista, Väisänen kiittelee.
Siskojen ja Simojen aktiivisuus Järvenpäässä, yhdistyksen syntysijoilla, näkyy osittain myös Järvenpään SM-kisamenestyksessä.
–Järvenpäässä tehtiin kisakauden aikana absoluuttisesti eniten, 2 859 tuntia vapaaehtoistyötä. Aktiivisimmin mukana olivat Vapaaseurakunnan elintarvikejakelun tiimi sekä neuleita kutova Puikkopiiri, Väisänen kertoo.
Järvenpäässä on todellista yhteisöllisyyden voimaa. – Meiltä kisaan lähti parikymmentä järjestöä ja toistakymmentä koululuokkaa, kaupungin edustajat eli maahanmuuttotyön johtava asiantuntija Arja Loima, konsultoiva erityisopettaja Marianne Tuulkari-Honkanen sekä osallisuuden erityisasiantuntija Pilvi Kallio-Meriläinen kiittelevät.
Lue myös: