Ruotsalaiset ja norjalaiset seurasivat tekstiilien kierrätystä Oulussa – "Tunnen jo hansikkaan läpi, milloin vaate on tekokuitua"
Sisko Pinola lajittelee vaatteita Kiertokaaren lajittelupisteessä Oulussa.
Tapio Mainio, teksti ja kuvat
– Näitä urheiluhousuja ei voi kierrättää, koska näissä on tekokuitua, elastaania. Toinen hylkäysperuste on lika. Sinun pitäisi pestä vaate ennekuin tuot sen kierrätykseen, Sisko Pinola sanoo ja lajittelee vaatteita Kiertokaaren Limingantullin lajittelutiloissa Oulussa.
– Olen lajitellut jo kaksi vuotta vaatteita, joten tunnen jo hansikkaan läpi, milloin vaate on tekokuitua. Sitä on eniten yleensä urheiluvaatteissa, Pinola lisää.
Viime vuonna Kiertokaari Oy (Oulun kaupungin ja seitsemän muun kunnan omistama jätehuoltoyhtiö) käsitteli noin 220 tonnia tekstiilejä, joista edelleen myytäväksi päätyi noin 20 prosenttia.
– Lisäksi hieman yli viisi prosenttia tekstiileistä vietiin Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle, joka toimitti ne edelleen luonnonkuitujen jatkojalostuslaitokselle Paimioon, kertoo Kiertokaaren kiertotalouspäällikkö Antero Kiljunen.
Silti työ on vasta alussa, sillä Kiertokaaren alueella Pohjois-Suomessa heitetään pois arviolta 3 700 tonnia tekstiilejä vuodessa. Jokainen suomalainen heittää roskiin arviolta 13 kiloa tekstiilejä vuodessa.
Vaatteita päätyy polttoon
Kiertokaaren lisäksi vaateita kierrättävät Pohjois-Suomessa muutkin toimijat, kuten esimerkiksi UFF ja Punainen Risti.
Poistotekstiilin eli kuitukierrätykseen menevän tekstiilin keräys on kuitenkin jätelaitosten vastuulla.
Energiakäyttöön eli polttoon päätyy edelleen liian paljon tekstiilejä.
– Kierrätysaste pitäisi saada nostettua vähintään 50 prosenttiin. Yksi keino olisi korjauttaa rikkinäisiä, mutta muuten kelvollisia vaatteita, sanoo Kiertokaaren erityisasiantuntija Mari Juntunen.
Nyt rikkinäiset ja reikäiset, muuta kuin puuvillaa olevat vaatteet, päätyvät polttoon.
– Myytäväksi kierrätettyjä vaatteita voi käydä ostamassa meidän Likke-myyntipisteestä, alkaen kolme euroa kilo. Lisäksi järjestämme merkkivaatteiden myyntitempauksia. Otamme parempia vaatteita lajittelussa sivuun, Kiljunen kertoo.
– Boråsissa olemme kehittäneet jatkokäyttöä erilaisille tekstiilivirroille. Esimerkiksi rispaantuneesta lakanasta voi leikata osan hyötykäyttöön, sanoo tutkija Lena-Marie Jensen Boråsin yliopistosta.
Tekstiilikaupunki
Göteborgin itäpuolella sijaitseva Borås tunnetaan Ruotsin tekstiilikaupunkina. Lisäksi yliopistoon on perustettu tekstiilien kierrätykseen liittyvä professuuri.
Maailmanlaajuisesti tekstiilien kierrätysaste on Jensenin mukaan vasta noin prosentin luokkaa.
– Tulimme tutustumaan ja ottamaan oppia Oulusta, jossa tekstiilien kierrätys aloitettiin ennen Ruotsia, Jensen kertoo.
Hän on yksi tekstiilikierrätykseen Ouluun tutustumaan saapuneista ulkomaalaisista keskiviikkona.
Kiertokaari aloitti poistotekstiilin keräyskokeilun vuonna 2022 ja on ollut siinä Suomessa ensimmäisiä toimijoita. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa keräystä ja lajittelua vasta aloitellaan, sillä EU-tasolla laaja tekstiilinkeräysvelvoite on tullut voimaan tänä vuonna. Suomessa lainsäädäntö on edellyttänyt sitä vuoden 2023 alusta.
Kuljetusmatkat yhteinen ongelma
Kiertokaari ratkoo yhdessä seitsemän muun hanketoimijan kanssa tekstiilien kierrättämiseen ja jatkohyödyntämiseen liittyviä haasteita.
– THREADs-hankkeessa on mukana toimijoita Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Irlannista. Suomesta hankkeeseen osallistuvat Kiertokaari, Kittilän kunta ja koordinaattorina toimiva Kajaanin ammattikorkeakoulu, Juntunen kertoo.
Kiertokaari lajittelee tällä hetkellä neljän muun jätelaitoksen alueelta tulevat tekstiilit. Hankeyhteistyön ulkopuolella on jo avattu reitti Ruotsiin: Haaparannassa kerättyä tekstiiliä ruvetaan tuomaan Kiertokaaren lajiteltavaksi helmikuun aikana.
Vuoteen 2027 kestävä hanke voi avata lisää uusia yhteistyömahdollisuuksia rajojen yli, kuten yhteisiä kuljetuksia tekstiilien jatkokäsittelyyn.
Hanke on saanut rahoituksensa EU:n syrjäisille seuduille tarkoitetusta Interreg NPA -ohjelmasta, sillä harvaan asutuilla pohjoisilla seuduilla pitkät kuljetusmatkat ovat yhteinen ongelma.
– Etsimme uusia ideoita siitä, miten kuitukierrätykseen soveltumattomat materiaalit saataisiin tehokkaasti uudelleenkäyttöön, sanoo Peter Nilsson Luulajasta.
Hän seurasi kollegansa Veronica Wendinin kanssa käytettyjen vaatteiden käsittelyä Oulussa.
– Norjassa olemme Suomea jäljessä. Tromssassa kierrätyksestä vastaavat pääasiassa vaatteita myyvät kierrätysmyymälät, joista on kaupungissa kaksi kappaletta, kertoo norjalainen Randi Lockertsen.
Norjalainen Randi Lockertsen hypistelee myyntiin menevää poistovaatetta.
Luulajalaiset Veronica Wendinin ja Peter Nilsson tuntuivat vaatteiden kierrätykseen Oulussa.
Juttua muokattu 5.2. kello 18.04: muutettu Sisko Pinolan sukunimi oikeaksi, mainittu Kiertokaaren muu kuntaomistus Oulun lisäksi, lisätty tieto kuitukierrätykseen menevän tekstiilin keräyksen vastuullisista sekä muutettu Veronica Wendinin sukunimi oikeaksi.
Lue myös:
