Ruotsin äänestysvilkkaudesta voidaan vain haaveilla

Ruotsin valtiopäivävaalien varjossa käytiin samaan aikaan myös maakäräjä- ja kuntavaalit. Alustavat äänestysprosentit Suomeen verrattuna ovat kuin toiselta planeetalta. Äänestysprosentit tällä hetkellä ovat eduskuntavaaleissa 84,4 prosenttia, maakäräjävaaleilla 81,7 ja kuntavaaleissa 82,0 prosenttia. Lopulliset prosentit selviävät kun viimeisetkin äänet on saatu laskettua tänään keskiviikkona.

-Ruotsissa on aina ollut korkea äänestysprosentti vaaleissa. Siellä aletaan puhua demokratiakriisistä heti, jos äänestysprosentti menee alle 80 prosentin, kiteyttää Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Pekola-Sjöblom arvioi Ruotsin vaaleja Kuntalehdelle Ruotsin vaalitilaston tietojen ohella myös Ruotsin kuntalehden (Dagens Samhälle) ja Ruotsin kuntaliiton (SKL) tietoihin perustuen.

-Kun järjestetään kolmet vaalit yhtä aikaa, niin tietenkin julkisuudessa ne suurimmat vaalit dominoivat. Toisaalta kolmet yhtäaikaiset vaalit myös tukevat toisiaan. Ruotsissa elää myös demokratia- ja kansankotiaate niin vahvana, että äänestäjät ovat hyvin liikkeellä.

-Ruotsissa käytetään listavaalia ja silloin äänestetään selkeästi puoluetta. Samoin poliittisen kentän blokki-ajattelu helpottaa äänestäjän äänestyspäätöstä. Tietää miten äänellään voi vaikuttaa, Pekola-Sjöblom jatkaa.

Vilkkainta Lommassa – heikointa Haaparannalla

Alustavien tietojen mukaan Innokkainta äänestäminen kuntavaaleissa oli Lommassa, jossa äänestysprosentti oli peräti 91,3. Suomalaisille tutumpia äänestysaktiivisuuslukuja löytyy siinä vaiheessa, kun tilastoja siirrytään tutkimaan kuntia Suomen rajan läheisyydestä. Haparanda (62,2) ja Övertorneå (65,1) olivat heikoimmasta päästä kuntavaalien äänestysaktiivisuudessa.

-Haparandan kunnassa monilla todetaan olevan Suomen kansalaisuus, ja osa äänestysoikeuden kuntavaaleissa omaavista ei saa äänestää eduskuntavaaleissa. Sen arvioidaan heijastuvan alhaisena äänestysaktiivisuutena erityisesti kuntavaaleissa, Pekola-Sjöblom toteaa.

Ruotsidemokraatit suurin puolue 12 kunnassa

Sosiaalidemokraattien ja maltillisen kokoomuksen kannatus ei suuresti heittele, kun eri vaalien ääniosuuksia tutkaillaan. Sen sijaan ruotsidemokraattien kannattajien sitoutumisessa puolueen äänestämiseen oli suuria eroja.

Valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraattien ääniosuus oli 17,6 prosenttia, maakäräjävaaleissa 12,9 ja kuntavaaleissa 12,8 prosenttia. Vaikka osa valtakunnan tason menestyksestä jäi maakunnissa ja kunnissa toteutumatta, niin alustavien tulosten mukaan ruotsidemokraatit nousivat 12 kunnassa suurimmaksi puolueeksi.

-Pääosa näistä kunnista on Skånessa. Eniten kannatusta he keräsivät Hörbyn kunnassa, jossa ruotsidemokraattien alustava kannatus on 35,4 prosenttia. Kaikkiaan puolue kasvatti suosiotaan 264 kunnassa ja menetti suosiotaan 26 kunnassa, kertoo Kuntaliiton Pekola-Sjöblom.

Tyhjiä tuoleja

Ruotsissa vaalit käydään ns. listavaaleina, joka edellisissä vaaleissa teki ruotsidemokraateille yllätyksen. Ääniä kun tuli liikaa ehdokkaitten määrään verrattuna, eikä valtuutettuja löytynyt tarpeeksi. Sama oli ongelma tälläkin kertaa, mutta pienemmässä mittakaavassa.

-Edellisissä kuntavaaleissa puolue lisäsi suosiotaan niin paljon, että heiltä jäi täyttämättä yhteensä 97 kunnassa kaikkiaan 159 paikkaa, eli niin sanottua tyhjää tuolia. Nyt heiltä on jäämässä vapaaksi vain 18 edustajanpaikkaa 14 eri kunnassa.

Myös maakäräjillä ruotsidemokraatit paransivat asemiaan roimasti.

-Puolue pääsi vaa’ankieli asemaan 16 alueella kahdestakymmenestä. Myös maakäräjillä on tulossa tiukkoja neuvotteluja linjauksista. Ruotsidemokraateissa on löydettävissä yhtymäkohtia perussuomalaisiin edellisissä vaaleissa sikäli, että paikallisesti heidän linjansa voi vaihdella paljonkin. Muutkin asiat ovat tärkeitä, kuin pelkkä maahanmuutto, joka on esillä valtakunnan politiikassa, arvioi Marianne Pekola-Sjöblom.

Linkki Ruotsin vaalien tulospalveluun