Sosiaalidemokraatit olivat Tukholman kuntavaalien voittajia. Puolue lisäsi kannatustaan peräti seitsemällä prosenttiyksiköllä ja saavutti 29,5 prosenttia äänistä. (Kuva: Stockholms stad)

Ruotsin vaaleista on jo kolme viikkoa, mutta vaalituloksen vaikutukset kuntien ja alueiden päätöksentekoon ovat vielä osittain arvailujen varassa. Yhtenäistä kuvaa ei ole vielä olemassa, sillä koalitioiden muodostus kunnissa on kesken.

– Emme vielä tiedä esimerkiksi sitä, millaisiin asemiin ruotsidemokraatit kuntatasolla vaalivoittonsa turvin pääsevät, kertoo Åbo Akademin tutkija, pohjoismaiseen kunta- ja aluehallintoon perehtynyt Siv Sandberg.

Valtakunnan tasolla vaalitulos merkitsi vallanvaihdosta vasemmistoblokilta maltillisen kokoomuksen johtamalle porvariblokille. Kuntavaalien tulos on varsin toisenlainen, sillä etenkin suurissa kaupungeissa sosiaalidemokraatit vankistivat valta-asemiaan.

– Pitää tosin muistaa, että sosiaalidemokraatit voittivat myös kansallisella tasolla, mutta menettivät pääministerin paikan yhteistyöpuolueiden heikon menestyksen takia, Sandberg sanoo.

Mainos



Blokkirajat eivät ole ehdottomia

Blokkipolitiikka ja puolueiden poissulkeminen ei ole kuntatasolla niin ehdotonta kuin valtakunnantasolla. Ruotsidemokraatit ovat päässeet jo monissa kunnissa mukaan hallitseviin koalitioihin. Pohjoisessa Ruotsissa puolestaan sosiaalidemokraatit ja keskusta ovat tehneet yhteistyötä jo paljon ennen tämän syksyn vaaleja.

Myöskään äänestäjät eivät pidä blokkirajoja ehdottomina. Siv Sandberg muistuttaa, että joka kolmas ruotsalainen äänestäjä on aiempien tutkimusten perusteella äänestänyt eri puoluetta kansallisissa vaaleissa ja kunnallisvaaleissa.

– Ei ole ollenkaan tavatonta se, että äänestäjä äänestää valtakunnan vaaleissa ruotsidemokraatteja ja paikallisvaaleissa moderaatteja (maltillista kokoomusta). Valtakunnan vaaleissa otetaan kantaa hallitusratkaisuun, paikallisella tasolla äänestämiseen vaikuttaa paljolti se, kuinka uskottavia ehdokkaita puolueilla on.

– Ruotsidemokraateilla on ollut paikallistasolla pulaa uskottavista ehdokkaita ja ylipäänsä ehdokkaista, kuten Suomessakin perussuomalaisilla oli aiemmin. Tämä tilanne näyttää heidän osaltaan nyt korjaantuvan. Valtuustosaleissa on ollut ruotsalaisen tavan mukaan jopa tyhjiä paikkoja, kun ruotsidemokraatit ovat saavuttaneet enemmäin paikkoja kuin heillä on ollut ehdokkaita, Sandberg sanoo.

Keskusta kärsi musertavia tappioita omilla vahvoilla alueillaan.

– Moni äänestäjä varmaankin katsoi, että liberaaliin suuntaan muuttunut keskusta on luopunut roolistaan maaseudun puolustajana. Keskusta profiloitui vahvasti ruotsidemokraattien vastavoimaksi. Se varmasti vaikutti puolueen tappioon maaseutukunnissa, joissa ruotsidemokraatit ovat nyt saaneet ehdokkaita jalkeille.

Tehtävänjakoon tuskin muutoksia

Ruotsissa on toistuvasti käyty kädenvääntöä valtion, alueiden ja kuntien tehtävänjaosta. Syyskuun vaalien alla tällaista keskustelua ei juuri käyty.

– Tosin nämä vaalit olivat julkisen keskustelun osalta muutenkin hyvin poikkeukselliset, sillä kansallisen tason hallitusratkaisu vei kaiken huomion. Esimerkiksi sosiaalidemokraatit rakensivat kampanjansa vahvasti Magdalena Anderssonin persoonan varaan ohi asiakysymysten, Siv Sandberg sanoo.

Esimerkiksi suhtautuminen yksityiseen palvelutuotantoon ei noussut suureksi puheenaiheeksi

– Sillä suunnalla tuskin paljon edetään. Yksityisen palvelutuotannon laajentaminen on ollut erityisesti Tukholman alueen moderaattien tavoitteena, ja siellä sosiaalidemokraatit saavuttivat selvän voiton. Voi pikemminkin sanoa, että kunta- ja aluetasolla vaalitulos vahvistaa perinteistä ajatusta hyvinvointivaltiosta.

Sandberg arvioi, että Ulf Kristerssonin porvariblokkiin kuuluvat kristillisdemokraatit voivat hallituksen muodostamisen yhteydessä nostaa esiin vaatimuksensa terveydenhuollon valtiollistamisesta.

– He voisivat nostaa sen kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle, mutta todennäköistä on, että asiasta käynnistetään korkeintaan jonkinlainen selvitys. Moderaatitkin pitivät tätä kysymystä aiemmin esillä, mutta ovat sittemmin ovat antaneet periksi, kun ovat saavuttaneet asemia terveydenhuollosta vastaavien alueiden päätöksenteossa.

– Keskustelua tehtäväjaosta jarruttaa myös se, että kaikki puolueet ymmärtävät, että julkisten palvelujen ongelmia ei voi ratkaista vain organisaatiomallia vaihtamalla, Sandberg toteaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*