”Ryskääminen karkotti linnut" - Västäräkki uhkasi siirtää Oulun uimahallin rakentamista

Tapio Mainio, teksti

Oulu

Muuttolintujen pesintä uhkasi viivästyttää Suomen toiseksi suosituimman Raksilan uimahallin uudisrakentamista jopa puolella vuodella.

– Ehdimme onneksi aloittaa purkutyöt ennen muuttolintujen saapumista. Ryskääminen karkotti linnut. Ne pesivät viime keväänä uimahallin seinä- ja kattorakenteissa, kertoo Purkupiha Oy:n vastaava työnjohtaja Olli-Pekka Karvonen.

Uimahallissa on pesinyt västäräkkejä ja pikkuvarpusia. Etenkin västäräkki on harvinaistunut silmällä pidettävä laji.

Linnuista ei ole tietoakaan, kun virolainen Taavi Tuum kauhoo pienellä kaivinkoneella purkutyömaalla lautoja jätelavalle.

Oulun pääuimahalli suljettiin 28. helmikuuta, jotta se ennätettiin tyhjentää irtaimistosta riittävän aikaisin ennen muuttolintujen saapumista Ouluun. Purkutöiden aloittamista lykkäsi huhtikuulle saakka uuden sähköaseman rakentaminen, sillä vanha sähköasema sijaitsi purettavassa uimahallissa.

Pahimmassa tapauksessa lintujen pesintä olisi voinut siirtää purkutöiden aloittamista puolella vuodella eteenpäin.

– Pesivät linnut voivat siirtää purkutyötä. Meillä on siitä kokemuksia, Karvonen kertoo, sillä Purkupihalla on toimintaa ympäri Suomen. Yritys kirjasi viime vuoden liikevaihdoksi noin 40 miljoonaa euroa.

Uudisrakentamisen siirtyminen olisi ollut ikävää Oulun seudun uimareille, sillä puolet pienempi, vanha Raatin halli on nyt tupaten täynnä uimareita. Raksilassa on ollut 50 metrin allas, kun Raatissa on 25 metrin pituinen allas.

Uuden Raksilan uimahallin pitäisi olla valmis vuonna 2029. Se rakennetaan purettavan hallin paikalle.

– Purkutyöt saataneen päätökseen vuoden loppuun mennessä. Ensi puretaan hallin betonirunko ja sen jälkeen uima-altaat. Ne murskataan, josta saadaan noin 35000 tonnia betonimursketta, Karvonen sanoo.

Murske ajetaan hänen mukaan Kiertokaarelle, jossa murskeesta tehdään muun muassa uuden kaatopaikka-alueen pohja Ruskossa.

– Murske soveltuu myös pysäköintialueiden pohjaksi, Karvonen kertoo.

– Osana asemakaavamuutosta Raksilan alueella on tehty luontoselvitys, ja siellä pesii pikkuvarpusia ja västäräkkejä. Västäräkki on luokiteltu uhanalaisuuden osalta silmällä pidettäväksi lajiksi. Pesimärauhan turvaamiseksi rakennuksen purkutyöt on ajoitettava pesimäajan ulkopuolelle, kertoo Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Anu Montin.

Lisäksi puita ei saa kaataa lintujen pesimäaikana 1.4.–31.7. muusta kuin pakottavasta syystä, Montin lisää. 

Pesiä ei saa siirtää

Eikö pesiä tai lintuja voi siirtää?

– Pesimärauhan aikaan kaikki lintulajit ovat rauhoitettuja. Lintujen pesiä suojelevat sekä luonnonsuojelulaki että EU:n lintudirektiivi. Tämä tarkoittaa, että lintujen, niiden pesien, munien ja poikasten tahallinen häiritseminen on kiellettyä. Pesään ei saa kajota vain siksi, että se on ihmisen mielestä väärässä paikassa, sanoo kaupunginarkkitehti Janne Rajalan Oulun rakennusvalvonnasta.

Rakennusvaiheessa tulee kaikkien lintujen pesimäaika ja -rauha huomioida. Esimerkkinä törmäpääskyt, jotka rakentavat mielellään pesiään työmaiden väliaikaisiin painopenkkoihin ja maavalleihin, jolloin pesiä ei saa hävittää, eikä rakennustöillä saa häiritä lintujen pesintärauhaa, hän huomauttaa. Rakennusvalvonnan työmaa-aikana tekemissä katselmuksissa havaitut uhanalaisten lajien pesinnät tulee Rajalan mukaan suojata työmaatoiminnasta ja vain ääritapauksessa lintujen pesät voidaan siirtää ELY-keskuksen poikkeusluvalla muualle.

Voisiko verkoilla estää, ettei västäräkki pääsisi pesimään Raksilan tontille?

– Koko alueen verkottaminen on hankala toteuttaa ja se ei estä lintujen pesimistä esimerkiksi rakennuksen välittömään läheisyyteen. Onneksi meillä on kuitenkin tieto paikoista, jossa linnut normaalisti pesivät, joten kohdistetaan toimenpiteitä etenkin näihin paikkoihin. Valmistelemme muita ennalta ehkäiseviä toimia, sanoo Ville Laitinen Oulun kaupungin tilapalveluista.

Sammakoille oma silta

Luonnonsuojelulaki koskee myös suojeltuja selkärangattomia.

Ranuan ja Rovaniemen rajalle rakennetaan uusi tielinja Suhangon kaivokselle. Tielle on jouduttu rakentamaan sammakoille 200000 euroa maksanut yhdeksän metriä leveä ja vajaat kuusi metriä pitkä ns. jänkäsilta.

Kymmenen kilometriä pitkä kaivostie ylittää Tuumasuon, jossa asuu suojeltuja viitasammakoita. Tielinja kulkee kahden kutualueen välistä, minkä vuoksi tielle rakennetaan erityinen jänkäsilta helpottamaan sammakoiden kulkemista. Sen maksoi kaivosyhtiö.