Saimaan maakunta jakaa mielipiteitä – yhteistyö matkailun ympärillä saa kannatusta
Saimaa yhdistää jo nyt Etelä-Savoa ja Etelä-Karjalaa. Olisiko Saimaasta myös nimeksi maakunnalle? (Kuva: Ville Miettinen)
Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden mielestä maakuntajakoa tulisi tarkastella uudelleen ja pohtia Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien yhdistämistä. Ajatuksenjuoksua vauhditti Savonlinnan ja Sosterin halu suuntautua Pohjois-Savon suuntaan.
Hilden luonnehti viikko sitten Etelä-Saimaa-lehden julkaisemassa kirjoituksessa Etelä-Savon maakunnan ja alueen kuntien yhteiselämää pakkoavioliitoksi. Kahden maakunnan voimien yhdistämisellä saataisiin lisäpotkua aluekehitykseen.
-Isoin hyöty tulisi aluekehityksen kautta. Olisimme yhdessä ykkösmaakunta metsäteollisuudessa. Meidän painoarvo valtakunnan tasolla olisi myös suurempi. Pystyisimme viemään myös tiehankkeita yhdessä paremmin eteenpäin. Nyt olemme jaettuna kahden ely-keskuksen alueella. Kunnilla on näillä alueilla yhteiset haasteet ja yhteistyöllä saisimme enemmän resursseistamme irti, Matias Hilden perustelee avaustaan.
Hildenin mielestä Saimaan maakunnassa olisi tilaa ja kehittyä myös soten vinkkelistä katsottuna.
-Tähän maakuntaan mahtuisi vallan hyvin myös eri tasoisia sairaaloita, joiden keskinäinen yhteistyö turvaisi paitsi henkilöstön niin myös palvelujen saatavuuden nykyistä paremmin, Hilden arvioi kirjoituksessan.
Sote määrää suuntaa
Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Etelä-Savon maakuntahallituksen 2. varapuheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) arvioi, ettei Saimaan maakunta ole realistinen vaihtoehto tässä tilanteessa. Hallituksen sote-ratkaisut määrittävät maakuntarajat.
-Saimaan maakunta voisi olla elinkeinoelämän ja matkailun kannalta toimiva vaihtoehto, mutta kun keskustellaan sotesta, niin kyllä se selkeä suunta on meille KYS-erva, arvioi Mikkonen.
Maakuntarajoja on jo nyt piirrelty Etelä-Savon osalta uusiksi. Vastikään valtioneuvosto antoi luvan Heinävedelle vaihtaa Pohjois-Karjalaan ja Joroinen on niin ikään vuoden 2021 alusta osa Pohjois-Savoa.
-Maakuntarajoista pitää voida keskustella ja tämä keskustelun avaus oli hyvä. Sote-näkökulmasta katsottuna ei Saimaan maakunta ole kuitenkaan ole meille vaihtoehto, Anna-Kristiina Mikkonen toteaa.
Matkailulle merkitystä
Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen (kok.) näkee keskustelun Saimaasta tärkeänä maakuntien elinvoiman ja matkailun kehittämisen vinkkelistä.
-Kaikki alueen elinvoimaisuutta tukevat avaukset ovat tervetulleita. Minä lähestyn ajatusta Saimaan maakunnasta nimenomaan elinvoiman näkökulmasta. Saimaan matkailun ympärillä on alueen kunnilla jo nyt paljon yhteistyötä ja erilaisia hankkeita. Tätä yhteistyötä on kehitettävä, Helminen kannustaa.
Sen sijaan ajatus maakunnasta, joka ottaisin soten hoitaakseen saa äänensävyn muuttamaan.
-Kuntien haasteet ovat sitä luokkaa, että auttaisiko kahden köyhän liitto? Soten hoitamiseen tarvitaan leveämpiä hartioita, Anna Helminen pohtii.
Lappeenrannan suunnastakin katsottuna nimenomaan matkailu voisi olla hyötyjänä Saimaan maakunnasta.
-Jos jollain on intoa lähteä asiaa selvittelemään, niin selvitetään, mutta minulla sitä intoa ei ole. Matkailulle Saimaan maakunnasta voisi olla jotain hyötyä, mutta muusta en tietä, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.) arvioi.
-Mihinkään turhaan selvittelytyöhön ei kannata panoksia pistää. Tässä saa istua takapuolen puuduksiin muutenkin, Kakkola jatkaa.
Myönteinen Viialainen
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen oli Ylen haastattelussa asian suhteen positiivisemmalla mielellä liikkeellä.
-Keskustelemme tästä maakuntahallituksessa tulevana maanantaina. En usko, että siellä kovin punaista korttia näytetään vaan pikemminkin vihreää. Ilmaisemme, että olemme valmiit tekemään käytännön valmistelut myös numeroilla, Viialainen ennakoi Ylen haastattelussa.
Etelä-Karjalan maakuntaliiton toinen varapuheenjohtaja ja Luumäen kunnanhallituksen Antti Rämä (kesk.) on valmis selvittämään Saimaan maakunnan edut ja haitat.
-Asia on ihan hyvä selvittää. Tässä vaiheessa en kuitenkaan osaa sanoa, että pitäisikö maakuntia yhdistää. Selvityksen jälkeen on parempi käsitys asiasta, Rämä kommentoi avausta.
Parikkalan suunnalla ehdotus Saimaan maakunnasta koetaan positiiviseksi asiaksi.
-Se on mielenkiintoinen aihe ja suhtaudun avaukseen hyvin myönteisesti. Saimaan maakunta voisi toimia hyvin perinteisen maakuntahallinnon ja aluekehityksen osalta. Etenkin matkailulle siitä olisi varmasti hyötyä, Parikkalan kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg (kesk.) arvioi.
Sen sijaan maakunta-ajatuksen laajentaminen sosiaali- ja terveydenhuollon puolelle saa äänen painot varovaisemmaksi.
-Sote-palvelujen osalta tilanne on vähän toinen. Meillä Etelä-Karjalassa on kaikki kunnat sitoutuneet Eksoten toimintaan, mutta naapurissa tilanne on sivusta seurattuna vähän toinen. Siellä asia vaatisi melkoisesti jumppaamista, Berg epäilee.