SDP, keskusta ja kokoomus saamassa eniten aluevaltuutettuja – PS vajoamassa lähes vasemmistoliiton tasolle
Suomen vaalidatapalvelu / Antti Kähkönen, teksti
Suomen vaalidatapalvelu / Tietomuotoilutoimisto KRUT, visualisoinnit
Kunta- ja aluevaalien varsinaiseen vaalipäivään 13.4.2025 on tänään 9.1. enää kolme kuukautta ja vaalikuume näkyy kaikessa puolueiden tekemisessä. Miltä kunta- ja aluevaalitulos näyttäisi, jos vaalit pidettäisiin jo nyt? Kunta- ja aluevaaleista ei vielä ole kannatusmittauksia, joten kysymykseen on haettava vastausta eduskuntavaalien kannatusmittauksista. Näistä uusin kannatusmittaus on tänään julkaistu Ylen tilaama gallup.
Ylen Taloustutkimukselta tilaamissa gallupeissa tiedustellaan vastaajilta, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Vastaajan on itse nimettävä puolue sen sijaan, että hänelle annettaisiin lista vastausvaihtoehtoja.
Äänioikeutetuilla voi olla erilaisia mieltymyksiä niin eduskuntavaalien kuin kunta- ja aluevaalienkin suhteen. Osa vastaajista saattaa mieltää yhden puolueen päteväksi hoitamaan valtakunnan asioista, toisen hyvinvointialueen asioita ja kolmannen luotsaamaan kunnan kohtaloita. Asiaan vaikuttaa myös se, jos äänestäjälle mieluista poliitikkoa ei voi äänestää hänen kotikunnassaan tai hyvinvointialueellaan.
Vastaajien kanta eduskuntavaaligallupissa voi siis poiketa siitä, millainen se olisi, jos heiltä tiedusteltaisiin asiaa kunta- ja aluevaalien osalta. Todennäköistä kuitenkin on, että puoluekanta ei ole täysin poikkeava eri vaaleissa. Ylen kannatusmittausta voidaan siis hyödyntää, kun määritetään puoluekannatuksen muutoksen suuntaa ja voimakkuutta myös kunta- ja aluevaalien osalta.
Mallinnettaessa aluevaalit Ylen uusimman kannatusmittauksen perusteella kannatuksessa mitattu ykkössija vaihtuisi neljällä eteläisellä hyvinvointialueella. Kokoomus menettäisi ykkössijan SDP:lle neljällä niistä viidestä hyvinvointialueesta, joilla se oli 2022 vaaleissa suurin puolue. Puolue menettäisi vuoden 2022 ykkössijansa SDP:lle Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla eli kaikilla muilla voittamillaan hyvinvointialueilla paitsi Länsi-Uudellamaalla. Viime aluevaaleissa kokoomus jäi niukasti toiseksi SDP:lle myös Päijät-Hämeessä, kun tarkastellaan kannatuslukuja (24,5 %, kun SDP sai 24,7 %), mutta puolue sai RKP:n kanssa tekemänsä vaaliliiton ansiosta yhden paikan enemmän kuin SDP. Keskusta ja RKP säilyttäisivät voittamansa hyvinvointialueet.
Mikäli aluevaalit pidettäisiin nyt ja vuoden 2022 aluevaalitulosta korjattaisiin eduskuntavaalikannatuksessa tapahtuneilla muutoksilla, ottaisi SDP johtavan hyvinvointialuepuolueen paikan 330 valtuutetulla ennen toisena tulevaa keskustaa, joka saisi noin 310 valtuutettua. Kolmanneksi jäisi kokoomus noin 270 valtuutetulla. Perussuomalaiset jäisi kauas kärjen taakse noin 130 valtuutetulla ja olisi vain hieman suurempi hyvinvointialuepuolue kuin vasemmistoliitto, joka saisi noin 110 valtuutettua.
Kuntavaalit eivät näytä perussuomalaisten kannalta sen paremmilta. Mikäli kuntavaalit pidettäisiin nyt ja vuoden 2021 kuntavaalitulosta korjattaisiin eduskuntavaalikannatuksessa Ylen uusimman gallupin mukaan tapahtuneella muutoksella, valtaisivat keskusta, kokoomus ja SDP kaikki perussuomalaisten 2021 kuntavaaleissa voittamat kunnat. Perussuomalaisia odottaisi rökäletappio ja se saisi noin 830 valtuutettua nykyisten 1 350 valtuutetun sijaan. Keskusta porskuttaisi edelleen ykkösenä ja johtavana kuntapuolueena valtuutettujen määrässä mitattuna vajaalla 2 700 valtuutetulla. Niin SDP, kokoomus kuin keskusta saisivat kaikki yli 200 valtuutettua lisää.
Erityisesti perussuomalaiset (noin -520) ja vihreät (noin -110) menettäisivät valtuutettuja nykyisellä kannatustasollaan. Pienissä kunnissa vahva keskusta säilyisi edelleen valtuutettujen määrällä mitattuna selkeästi johtavana kuntapuolueena ennen SDP:tä ja kokoomusta noin 900 valtuutetun kaulalla toisena tulevaan kokoomukseen ja 1 000 valtuutetun kaulalla SDP:hen.
Näin vaalitulos mallinnettiin
HS ja YLE tilaavat kuukausittain puolueiden eduskuntavaalikannatusta selvittävän kannatusmittauksen Verianilta (HS) ja Taloustutkimukselta (Yle). Kunta- ja aluevaalien lähestyessä on relevanttia selvittää, millaisista asetelmista puolueet lähtevät vaalikamppailuun ja mitä niiden valtakunnallinen kannatus tarkoittaisi paikallisesti. Huomioimalla puolueiden kuntavaalien 2021 ja aluevaalien 2022 aikaan vallinneet ja tämän hetken kannatustasot voidaan mallintaa uudelleen kunta- ja aluevaalit, mikäli vaalit pidettäisiin nyt.
Mallinnus rakentuu sen varaan, että alue- ja kuntavaalikannatus seuraa eduskuntavaalikannatuksen kehityksen suuntaa, mutta ei sellaisenaan vastaa eduskuntavaalikannatusta. Mallinnuksessa puolueiden oletetaan suoriutuvan tulevissa kunta- ja aluevaaleissa samalla lailla suhteessa vuoden 2021 kuntavaaleja ja 2022 aluevaaleja edeltäneisiin eduskuntavaaligallupeihin kuin vuosien 2021 ja 2022 vaaleissa. Jos puolueen kannatus eduskuntavaaligallupissa kasvaa, myös sen kunta- ja aluevaalikannatus kasvaa ja päinvastoin. Mallinnus lähtee siitä, että puolueen kannatusmuutoksen suunta ja suhteellinen voimakkuus eduskuntavaalikannatuksessa toteutuu koko maassa vaalityypistä riippumatta.
Kunta- ja aluevaalitulosten mallintamiseksi galluptulosta ei siten verrata suoraan kunta- tai aluevaalivaalitulokseen, vaan gallupiin tehdään ensin korjaus, koska eduskuntavaaligallup ei kerro suoraan puolueiden kannatuksesta muissa vaaleissa.
Korjaus tehdään ottamalla kaksi viimeisintä eduskuntavaaligallupia ennen kuntavaaleja 2021 ja aluevaaleja 2022, laskemalla niiden keskiarvo ja vertaamalla tätä vaalitulokseen kaavalla: 1 + (vaalitulos – gallupkeskiarvo) / gallupkeskiarvo. Tämä antaa kertoimen gallupien ja vaalituloksen erotukselle. Esim. jos puolueen eduskuntavaaligallupkannatus oli keskimäärin 15 %, mutta kuntavaalitulos 20 %, niin 1 + ((20-15)/15) = 1,33.
Käyttämällä yllä mainittua korjauskerrointa lasketaan muutos edellisistä vaaleista (gallup * kerroin) – vaalitulos) / vaalitulos. Galluptuloksia muokataan siis historiallisella vaalituloksen ja gallupin välisellä erolla, jotta saadaan käsitys siitä, mikä nykyinen kunta- ja aluevaalikannatus olisi uusimman eduskuntavaaligallupin perusteella.
Mallinnuksessa korjataan kunkin listan paikallista äänimäärää uusimman gallupin ja vaaleja edeltäneiden kahden eduskuntavaaligallupin keskiarvon välisellä suhteellisella erotuksella. Jokaisen listan äänimäärä kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella määritellään uudelleen, lasketaan vertausluvut ja määritellään siten listojen paikkajakauma. Uudelleen lasketuista äänimääristä saadaan kunkin alueen suurin puolue ja niiden perusteella lasketuista vertausluvuista puolestaan paikkajakauma.
Mallinnettaessa vuosien 2021 ja 2022 vaalitulosten uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin. Esimerkiksi Inarissa kokoomus on useassa kuntavaalimallinnuksessamme saanut eniten ääniä, mutta eniten paikkoja on saanut keskusta. Kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla oli 2021 vaaliliitto, jonka ansiosta vaaliliiton saama seuraava paikka menisi KD:lle kokoomuksen sijaan.
Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset kunnan- ja aluevaltuustojen voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.
