SDP lähestyy kokoomuksen kaikkien aikojen huippukuntoa

Teksti: Antti Kähkönen

HS julkaisi uusimman eduskuntavaaligallupinsa torstaina. Sen mukaan SDP on edelleen ykkösenä 25,2 prosentin kannatuksellaan. SDP on säilyttänyt noin viiden prosenttiyksikön johtoasemansa toisena tulevaan kokoomukseen, jota ilmoittaa kannattavansa nyt 19,8 prosenttia.

SDP alkaa lähestyä niitä lukemia, joita kokoomuksella oli parhaimmillaan oppositiossa Sanna Marinin hallituskaudella keväällä 2022. Kokoomus saavutti silloin kahdessa YLE:n selkeästi kolmen kuukauden trendistä poikenneessa kannatusmittauksessa 25,9 ja 26,1 prosenttia. Nämä lukemat ovat YLE:n kannatusmittaukset yli 30 vuoden ajalta kattavan aineiston perusteella kokoomuksen vahvimmat kannatuslukemat kautta aikain.

Kun ottaa huomioon, että kokoomuksen vaalitulokset aikaisemmin olivat tätä selkeästi heikommat, on todennäköistä, että puolueen historiallinen huippu on osunut kevääseen 2022. Niistä lukemista kokoomuksen kannatus palasi kuitenkin nopeasti alle sen tason, jolla demarit ovat nyt.

Perussuomalaisten lasku ei ota taittuakseen, ja puolue on nyt tasoissa kymmenessä prosentissa vasemmistoliiton kanssa. Täysin päinvastoin käyttäytyy keskustan kannatus, joka on ollut nousussa viimeiset puolitoista vuotta. Tätä menoa puoluetta on jo alettava tarkastella potentiaalisena haastajana pääministeripuolueen asemaan.

Samaa ei voi sanoa toisesta oppositiopuolueesta, vihreistä, jonka kannatus on laskenut käytännössä yhtäjaksoisesti viimeiset kuusi vuotta. Opposition kannatuksen vahvistumisesta ovat isommin päässeet nauttimaan vain SDP ja keskusta.

Kokonaisuudessaan oppositiopuolueiden yhteenlaskettu kannatus on nyt 60,4 prosenttia ja hallituspuolueiden vain 37,3 prosenttia.

Mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, ottaisi SDP selkeän voiton 56 kansanedustajalla (+13). Vain yhden lisäpaikan vähemmän saisi keskusta, joka puolitoistakertaistaisi ryhmänsä koon ja vahvistuisi 35 paikan eduskuntaryhmäksi. Kokoomus saisi 43 paikkaa (-5).

PS:lle HS:n gallup tietää huonoa, sillä puolue menettäisi 25 paikkaa viime eduskuntavaalien 46 paikasta ja saisi vain 21 edustajaa. Kun RKP menettäisi yhden ja KD peräti kaksi paikkaa, saisi nykyinen hallituspohja yhteensä vain 76 kansanedustajaa eduskuntaan.

Liike Nytin kannatus on sen verran matala, että se ei yhdestäkään viime aikojen YLE:n tai HS:n gallupista mallinnetussa eduskuntavaalituloksessa olisi saamassa ensimmäistäkään kansanedustajaa. Puolueen voisi pelastaa lähinnä lukuisten valovoimaisten julkisuuden henkilöiden asettuminen ehdolle ensi eduskuntavaaleissa.

Jos vaalit pidettäisiin nyt, hallitsisi keskusta perussuomalaisten vuoden 2023 vaaleissa voittamia Vaasan, Oulun, Lapin ja Savo-Karjalan vaalipiirejä. Kaikki loput Manner-Suomen vaalipiirit voittaisi SDP. Se nappaisi Satakunnan ja Hämeen perussuomalaisilta ja Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Helsingin kokoomukselta.

Jos kevään kuntavaalit olisi pidetty vasta nyt, saisi keskusta 2 617 kunnanvaltuutettua eli kuusi paikkaa vähemmän kuin itse vaaleissa. SDP puolestaan saisi 1 974 (+ 275) paikkaa ja kokoomus 1 540 (-52). SDP:n ohella toinen suuri nousija olisi vasemmistoliitto, joka saisi 588 paikkaa (+52). Perussuomalaisten vaaliahdinko syvenisi entisestään, sillä uusimmilla luvuilla puolue saisi enää 534 kunnanvaltuutettua. Se on vielä 117 valtuutettua vähemmän kuin itse vaaleissa, joissa niissäkin puolue kärsi rökäletappion.

Jos puolestaan kevään aluevaalit olisi pidetty vasta nyt, olisi suurin häviäjä keskusta (270 paikkaa, -34) ja SDP suurin voittajia. SDP saisi 367 valtuutettua (+46). Kokoomus pitäisi pintansa ja saisi 276 (-5) valtuutettua. Vihreät ja persussuomalaiset olisivat tasoissa noin sadassa valtuutetussa. Aluevaalit sujuivat keskustalta hyvin ja se ylisuoritui gallupeihin nähden. Puolue menettäisi Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan SDP:lle ja pitäisi muuten hyvin demarinpunaisessa eteläisessä Suomessa pintansa suurimpana vain Etelä-Savossa.

Näin vaalitulos mallinnettiin

Vuoden 2023 eduskuntavaalitulokset mallinnettiin uudelleen HS:n 19.6. julkaiseman Verianilta tilaamansa gallupin perusteella. Mallinnuksessa puolueiden viime eduskuntavaaleissa saavuttamaa koko maan kannatusta korjataan uusimmasta gallupista ilmenevän kannatuksen ja vaalituloksen erotuksella. Tämän kannatusmuutoksen oletetaan tapahtuvan tasaisesti koko maassa.

Puolueilla ja muilla ehdolleasettajilla oletetaan olevan ehdokkaita samoissa vaalipiireissä kuin viime vaaleissa. Ehdokkaiden sinänsä ei oleteta olevan samoja, ja siksi lasketaan uudelleen vain kunkin ehdokaslistan kokonaiskannatus.

Ehdokaslistojen kannatus muutetaan äänimääriksi, josta määritellään uudet vertausluvut. Niiden perusteella määritellään valtuutettujen määrä kullekin listalle kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella.

Mallinnettaessa vuoden 2023 eduskuntavaalitulosta uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin.

Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset eduskunnan voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.