SDP saisi yli 2 000 kunnanvaltuutettua ja ainoana puolueena yli 300 aluevaltuutettua, jos vaalit pidettäisiin nyt
Teksti Antti Kähkönen / Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Tietomuotoilutoimisto KRUT ja Suomen vaalidatapalvelu
Kunta- ja aluevaalien varsinaisen vaalipäivään 13.4. on tänään 19.2. enää 53 päivää. Puoliväliriihi lähestyy ja hallituspuolueiden yhteenlaskettu suosio on vajonnut matalimmalle tasolle koko Petteri Orpon hallituksen aikana.
Kun vielä vuosi sitten hallitus- ja oppositiopuolueet olivat tasoissa, kannattaa hallituspuolueita nyt enää 40,7 prosenttia vastaajista. Nykyisen neljän hallituspuolueen (kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja KD) yhteenlaskettu kannatus on ollut yhtä heikkoa viimeksi Juha Sipilän hallituskaudella loppukeväästä 2019. Siihen aikana perussuomalaiset kärsi pitkästä ja syvästä kannatusalhosta ja lisäksi eduskuntaryhmän hajoamisesta perussuomalaisiin ja sinisiin. Tällä kerralla puolueen heikkoon kannatukseen ei ole vastaavaa selitystä, joten mikäli tulos kevään kunta- ja aluevaaleissa jää laihaksi, se voi tietää vielä nykyistäkin suurempia vaikeuksia hallitusyhteistyölle.
Edellisessä gallupaiheisessa artikkelissamme 7.2. käytössä oli YLEn gallup kunta- ja aluevaaleista. Uusin, eilen 19.2. julkaistu HS:n gallup, on jälleen puolueiden eduskuntavaalikannatusta mittaava. Olemme mallintaneet sen pohjalta kunta- ja aluevaalien tuloksen sen selvittämiseksi, miltä vaalitulos ja valtuustot näyttäisivät, jos vaalit pidettäisiin nyt.
Valta vaaleissa jaetaan kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella erikseen, joten gallupkannatuksen kääntäminen valtuustopaikoiksi tuo tietoa siitä, millainen puolueiden todellinen, kannatusmittausten taakse kätkeytyvä, valta-asema olisi, jos vaalit pidettäisiin nyt. Koska kunta- ja hyvinvointialuetasoisia kannatusmittauksia ei ole saatavilla, on tyydyttävä HS:n koko maan tasoisiin kannatusmittauksiin mallinnuksen lähtökohtana.
Kunta- ja hyvinvointialuetasolle ulottuva mallinnus puolueiden paikkajakaumasta on eräänlainen valtapuntari. Puntari kertoo tämän hetkisen parhaan tiedon mukaan, millaisista lähtökohdista politiikkaa eri alueilla tullaan tekemään seuraavat neljä vuotta.
HS:n gallupin perusteella tekemämme simulaation perusteella SDP nousisi kuntavaaleissa 2 024 valtuutetulla (+573) uudelle tuhatluvulle keskustan seuraksi. Keskusta pitäisi edelleen johtavan asemansa 2 471 kunnanvaltuutetulla (+26). Kokoomus saavuttaisi 1 487 valtuutettua (-65) ja PS vain 1 009 (-342). Neljän suurimman perässä seuraisi vasemmistoliitto, joka saisi 550 valtuutettu (+42). Puolueen viime vuoden suuresta eurovaalimenestyksestä on vielä jotakin jäljellä, mutta kannatus on selkeästi palannut alle kymmeneen prosenttiin.
Suurimpien viiden puolueiden väliset erot mitattaisiin nykyisillä kannatusluvuilla siis sadoissa valtuutetuissa. Kunkin ero on noin 400-500 valtuutettua. Vihreät saisi nykyisellä kannatuksellaan 290 eli noin kolmanneksen (-143) vähemmän valtuutettuja kuin 2021 kuntavaaleissa. Ellei kurssi käänny nopeasti, se olisi jäämässä valtuutettujen määrässä mitattuna jopa KD:n ja RKP:n jalkoihin, sillä puolueen vahva kannatus on suurissa kaupungeissa, joissa on jaossa paljon ääniä, mutta väkimäärään nähden vähän valtuutettuja. KD:n ja RKP:n kannatus puolestaan on vahvaa pienissä kunnissa, joissa on väkimäärään nähden paljon valtuutettuja. Sama koskee tietenkin myös keskustaa.
Yhteensä valta vaihtuisi 56 kunnassa, joista 51 kunnassa SDP nousisi suurimmaksi puolueeksi. Kyseessä on etenkin keskustan ja kokoomuksen vuonna 2021 voittamia kuntia.
Suurin ero viimeisen YLE:n kunta- ja aluevaalikannatusta mitanneen gallupin pohjalta mallinnetun vaalituloksen ja HS:n eduskuntavaaligallupin perusteella mallinnettujen kunta- ja aluevaalitulosten välillä on perussuomalaisten tulos.
Mallinnettaessa aluevaalit HS:n uusimman kannatusmittauksen perusteella kannatuksessa mitattu ykkössija vaihtuisi kahdeksalla eteläisellä, keskisellä ja itäisellä hyvinvointialueella. Keskusta, joka oli viime aluevaaleissa kannatetuin puolue yhdeksällä hyvinvointialueella, menettäisi SDP:lle neljä aluetta. Keskusta olisi kuitenkin edelleen ykköspuolue viidellä hyvinvointialueella. Kokoomus menettäisi ykkössijan SDP:lle neljällä niistä viidestä hyvinvointialueesta, joilla se oli 2022 vaaleissa suurin puolue. Puolue menettäisi vuoden 2022 ykkössijansa SDP:lle Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Uudellaamaalla ja Vantaa-Keravalla eli kaikilla muilla voittamillaan hyvinvointialueilla paitsi Länsi-Uudellamaalla.
Viime aluevaaleissa kokoomus jäi niukasti toiseksi SDP:lle Päijät-Hämeessä, kun tarkastellaan kannatuslukuja (24,5 %, kun SDP sai 24,7 %), mutta puolue sai RKP:n kanssa tekemänsä vaaliliiton ansiosta yhden paikana enemmän kuin SDP.
Mikäli aluevaalit pidettäisiin nyt, ottaisi SDP johtavan hyvinvointialuepuolueen aseman 366 valtuutetulla (+89) ennen toisena tulevaa kokoomusta, joka saisi 257 valtuutettua (-32). Keskusta jäisi kolmanneksi 230 valtuutetulla (-67). SDP:llä olisi siis yli sadan valtuutetun etumatka seuraavana tulevaan kokoomukseen ja vahva mandaatti.
Aluevaltuustojen tehtävistä ja hyvinvointialueiden valtio-ohjauksesta on käyty vilkasta keskustelua aluevaltuustojen ensimmäisen toimikauden aikana. On epäselvää, millaisen vastavoiman SDP pystyisi muodostamaan hallitukselle, vaikka sen asema hyvinvointialueilla vahvistuisikin.
Perussuomalaisille ja vihreille HS-gallup lupaa eräänlaista torjuntavoittoa, sillä PS menettäisi vain viisi valtuutettua ja saisi 150 paikkaa, vihreät taas pitäisi asemansa 91 valtuutettuaan (+1). PS:n kintereillä on kuitenkin vasemmistoliitto, joka saisi 120 valtuutettua (+20). Hyvinvointialuetasolla valtuustomuutoksia tapahtuisi runsaasti kaikkialla: kaikilla alueilla 10-14 valtuustopaikkaa vaihtaisi omistajaa, jos vaalit pidettäisiin.
Paljon riippuu kuitenkin puolueiden ehdokasasettelun onnistumisesta. Kunta- ja piirijärjestöjen toimijat pääsevät nyt hyödyntämään koko keinovalikoimansa, kun paikallisesti näkyviä hahmoja maanitellaan ehdolle loppusuoralla.
Ehdokasasettelun määrällinen onnistuminen on varsinkin kuntavaaleissa ratkaisevaa. Mitä suurempi osuus ehdokkaista puolueella on, sitä suurempi osuus äänistä. Näissä vaaleissa määrä ratkaisee, etenkin sellaisilla alueilla ja niiden puolueiden ja ehdolleasettajien osalta, joilla on vaikeuksia saada listansa täyteen.
Näin vaalitulos mallinnettiin
HS ja YLE tilaavat kuukausittain puolueiden eduskuntavaalikannatusta selvittävän kannatusmittauksen Verianilta (HS) ja Taloustutkimukselta (Yle). Kunta- ja aluevaalien lähestyessä on relevanttia selvittää, millaisista asetelmista puolueet lähtevät vaalikamppailuun ja mitä niiden valtakunnallinen kannatus tarkoittaisi paikallisesti. Huomioimalla puolueiden kuntavaalien 2021 ja aluevaalien 2022 aikaan vallinneet ja tämän hetken kannatustasot voidaan mallintaa uudelleen kunta- ja aluevaalit, mikäli vaalit pidettäisiin nyt.
Mallinnus rakentuu sen varaan, että alue- ja kuntavaalikannatus seuraa eduskuntavaalikannatuksen kehityksen suuntaan, mutta ei sellaisenaan vastaa eduskuntavaalikannatusta. Mallinnuksessa puolueiden oletetaan suoriutuvan tulevissa kunta- ja aluevaaleissa samalla lailla suhteessa vuoden 2021 kuntavaaleja ja 2022 aluevaaleja edeltäneisiin eduskuntavaaligallupeihin kuin vuosien 2021 ja 2022 vaaleissa. Jos puolueen kannatus eduskuntavaaligallupissa kasvaa, myös sen kunta- ja aluevaalikannatus kasvaa ja päinvastoin. Mallinnus lähtee siitä, että puolueen kannatusmuutoksen suunta ja suhteellinen voimakkuus eduskuntavaalikannatuksessa toteutuu koko maassa vaalityypistä riippumatta.
Kunta- ja aluevaalitulosten mallintamiseksi galluptulosta ei siten verrata suoraan kunta- tai aluevaalivaalitulokseen, vaan gallupiin tehdään ensin korjaus, koska eduskuntavaaligallup ei kerro suoraan puolueiden kannatuksesta muissa vaaleissa.
Korjaus tehdään ottamalla kaksi viimeisintä eduskuntavaaligallupia ennen kuntavaaleja 2021 ja aluevaaleja 2022, laskemalla niiden keskiarvo ja vertaamalla tätä vaalitulokseen kaavalla: 1 + (vaalitulos – gallupkeskiarvo) / gallupkeskiarvo. Tämä antaa kertoimen gallupien ja vaalituloksen erotukselle. Esim. jos puolueen eduskuntavaaligallupkannatus oli keskimäärin 15 %, mutta kuntavaalitulos 20 %, niin 1 + ((20-15)/15) = 1,33.
Käyttämällä yllä mainittua korjauskerrointa lasketaan muutos edellisistä vaaleista (gallup * kerroin) – vaalitulos) / vaalitulos. Galluptuloksia muokataan siis historiallisella vaalituloksen ja gallupin välisellä erolla, jotta saadaan käsitys siitä, mikä nykyinen kunta- ja aluevaalikannatus olisi uusimman eduskuntavaaligallupin perusteella.
Mallinnuksessa korjataan kunkin listan paikallista äänimäärää uusimman gallupin ja vaaleja edeltäneiden kahden eduskuntavaaligallupin keskiarvon välisellä suhteellisella erotuksella. Jokaisen listan äänimäärä kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella määritellään uudelleen, lasketaan vertausluvut ja määritellään siten listojen paikkajakauma. Uudelleen lasketuista äänimääristä saadaan kunkin alueen suurin puolue ja niiden perusteella lasketuista vertausluvuista puolestaan paikkajakauma.
Mallinnettaessa vuosien 2021 ja 2022 vaalitulosten uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin. Esimerkiksi Inarissa kokoomus on useassa kuntavaalimallinnuksessamme saanut eniten ääniä, mutta eniten paikkoja on saanut keskusta. Kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla oli 2021 vaaliliitto, jonka ansiosta vaaliliiton saama seuraava paikka menisi KD:lle kokoomuksen sijaan.
Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset kunnan- ja aluevaltuustojen voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.
