Seinäjoen kulttuurihyvinvointisuunnitelma tarttuu ikääntyvien yksinäisyyteen
Kulttuuripalvelut parantavat ihmisten elämänlaatua, rakentavat yhteisöllisyyttä ja edistävät myönteistä sosiaalista ilmapiiriä. Samalla se rakentaa laajempaa yhteenkuuluvuutta ja paikallista identiteettiä. Kuva: Seppo Haavisto
Seinäjoen kaupunki on julkaissut laajan ikääntyvien kulttuurihyvinvointisuunnitelman, jonka tärkein tavoite on ikääntyvien yksinäisyyden vähentäminen.
Seinäjoen kaupungin tiedotteen mukaan suunnitelma on ensimmäinen laatuaan sekä Seinäjoella että valtakunnallisesti.
Suunnitelma kertoo, miten ikääntyvien hyvinvointia kohennetaan Seinäjoella kulttuurin avulla vuosina 2021-2025. Aikaraami on yhtenevä Seinäjoen kaupunkistrategian ja valmisteilla olevan hyvin-vointisuunnitelman kanssa.
Seinäjoen K65 Kulttuurihyvinvointisuunnitelman pohjaksi on kerätty tietoa asiakaskyselyistä, virallisista tilastoista, viranhaltijoilta ja työntekijöitä, vanhusneuvostolta, yhdistystoimijoilta sekä tietojärjestelmistä. Suunnitelma linkittyy kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja sitä on valmisteltu yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu-henkilöiden kanssa.
Suunnitelma on Seinäjoen kaupungin kulttuurihyvinvointisuunnitelman ensimmäinen osa. Ikääntyviä suunnitelman laatimisessa ovat edustaneet vanhusneuvosto ja yhdistysten nimeämät vertaisasiantuntijat.
Seinäjoen asukkaista 20 prosenttia, runsaat 13 000 kaupunkilaista, on yli 65-vuotiaita. Yli 75-vuotiaista seinäjokisista 91 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai palveluiden turvin. Ikäluokasta lähes puolet, 47,5 prosenttia, asuu yksin.
Kulttuurihyvinvointisuunnitelman listaamissa käytännön toimissa iäkkäiden yksinäisyyteen aiotaan puuttua mm. löytämällä yksinäisyydestä kärsiviä ikääntyviä, puuttumalla yksinäisyyteen aina sitä kohdattaessa ja tarjoamalla aktiivisesti avuksi yhteisöllistä kulttuuritoimintaa.
Tarkoitus on kehittää toimiva malli, jolla tuttavat tai läheiset voivat matalalla kynnyksellä ilmoittaa huolestaan. Lisäksi suunnitelman mukaan on tarkoitus ottaa taiteen ja kulttuurin ammattilaiset, joiden osaamista on kohtaaminen ja vuorovaikutus, mukaan ratkomaan yksinäisyyden haastetta sekä hyödyntää kaupungin kulttuurikasvatusmalleja ikääntyvien kulttuuritoiminnassa, tavoitteena saavuttaa mahdollisimman laajasti ja tasa-arvoisesti yli 65-vuotiaiden ikäryhmä.
Vuosien työ takana
Seinäjoella on tuotettu kohdennettuja kulttuuripalveluita ikääntyville vuodesta 2015 alkaen ja kaupunki oli mukana edellisellä hallituskaudella perustetussa Aili-verkostossa, joka edisti ikääntyneiden kulttuuristen oikeuksien toteutumista hallintorakenteiden, ikäystävällisen kulttuurin sekä kulttuurisen vanhustyön näkökulmista.
Seinäjoella on mm. viety kulttuuritoimintaa vuoteen viereen tehostetun palvelu-asumisen hoiva-asiakkaille, toteutettu kulttuurikaveri-toimintaa sekä järjestetty kotikonsertteja kotihoidon asiakkaille.
Tulosaluejohtaja Anneli Saarisen mukaan kulttuuripalvelut tärkeä osa Seinäjoen kaupungin nykyaikaisia palveluita ikääntyville.
– Ne ovat ketteriä ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka siirtävät osaltaan raskaampien palveluiden tarvetta kauemmas tulevaisuuteen. On mielekästä sekä ikääntyvälle ihmiselle että kaupungille, että toimintakyky säilyy ja saa viettää omannäköistä elämää elinvuosien loppuun asti.
Kulttuurilla vahva rooli hyvinvoinnin edistämisessä
Kulttuurisen hyvinvoinnin tuominen osaksi hyvinvoinnin edistämistä ja vanhusten palveluja on yleistynyt viime vuosina kunnissa.
Esimerkiksi Rovaniemi pestasi muutama vuosi sitten kulttuurituottajan ikäihmisille.
Pieksämäen kaupunki sai viime vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kunniamaininnan laadukkaasta työstä hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin hyväksi.
Kunnianmaininnan perusteluissa painottui Pieksämäen kulttuurisen hyte-työn monipuolisuus ja kokonaisvaltaisuus.
THL:n mukaan Pieksämäellä on tehty erityisen pitkäjänteistä työtä sen eteen, että taidetta ja kulttuuria voidaan hyödyntää hyvinvointityössä.
Aiemmin kulttuurisesta hyvinvointityöstä:
