Seinäjoki säästää työhyvinvointia vaalimalla
Seinäjoki on panostanut työhyvinvointiin niin tehokkaasti, että se on päässyt miltei kokonaan eroon työkyvyttömyyseläkkeistä. Tänä vuonna eläkkeelle on jäänyt 120 kaupungin työntekijää, joista työkyvyttömyyseläkkeelle vain neljä. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kolme henkeä.
Vanhuuseläkkeelle jäävien osuus on noin 97 prosenttia. Kaikkien suomalaisten keskuudessa osuus oli viime vuonna 74 prosenttia.
Työhyvinvointiin panostaminen tarkoittaa kaupungille suuria säästöjä niin eläkekuluissa kuin sairauspoissaoloissa, sanoo kaupungin työhyvinvointipäällikkö Elisa Saunamäki.
Hän kertoo, että kaupunki on panostanut työhyvinvointiin jo 20 vuotta. Keinovalikoima on laaja.
Seinäjoella ajatellaan, että jos muut pääsisivät samaan tulokseen, Suomessa ei tarvitsisi puhua kestävyysvajeesta.
Myös sairauspoissaoloissa Seinäjoella ollaan alle kuntien keskiarvon, Saunamäki kertoo.
– Meillä on nyt vähemmän sairauspäiviä kuin ennen kuntaliitosta, kun Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro ja Terveysyhtymä muodostivat uuden Seinäjoen. Väki on siis lisääntynyt, mutta poissaolot vähentyneet.
Puututaan yhä varhemmin
Saunamäki korostaa, että tärkeää on reagoida mahdollisiin ongelmiin yhä varhaisemmassa vaiheessa.
Kaupungissa on järjestelmä, joka hälyttää esimiehen, kun työntekijällä tulee 20 sairauspäivää täyteen vaikka pienissäkin erissä.
Sitten selvitetään, miten ne ja työ liittyvät yhteen.
Ellei esimies reagoi hälytykseen toisellakaan kerralla, tieto menee työhyvinvointipäällikölle.
Esimies voi kiinnittää huomion työntekoon liittyviin ongelmiin vaikka työntekijällä ei olisi ensimmäistäkään sairauspoissaolopäivää. Samoin työyhteisön muut jäsenet voivat reagoida niihin.
Luonnollisesti myös työntekijä itse voi ottaa esille työntekoon ja työkykyynsä liittyvät ongelmat esiin.
Seinäjoki yrittää kehittää keinoja, joilla ongelmiin voitaisiin puuttua yhä varhemmin.
Muutoksen mahdollisuudet kartoitetaan
Jos työntekijän selviämisessä työssään todetaan ongelmia, ensimmäiseksi mietitään, mitä työssä voidaan muuttaa, Saunamäki kertoo.
Ellei sitä kautta saada ratkaisua, mietitään työyhteisössä hänelle muuta sopivaa työtä. Ellei sellaistakaan löydy, uusi työ haetaan muualta kaupungin organisaatiosta.
Työssä jaksamisessa on käytössä erilaisia keinoja. Esimerkiksi 60 vuotta täyttävät pääsevät Kuortaneen urheiluopistolle kuuden lähipäivän mittaiseen hyvinvointivalmennukseen, joka on työntekijälle palkallista toimintaa lukuun ottamatta pientä omavastuuosuutta ylläpidosta. Kaikki Kevan järjestämä kuntoutus on myös työntekijälle palkallista.
Keva on vertaillut 14 Seinäjoen kokoisen tai suuremman kaupungin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä. 2013 Seinäjoki oli tilastossa selvästi paras, ja silloin työkyvyttömyyseläkkeelle oli siirtynyt kahdeksan henkeä. Viime vuoden vertailu samoista kunnista julkaistaan lokakuussa. Saunamäki uskoo, että Seinäjoki voittaa jälleen vertailun, sillä viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vain kolme kaupungin työntekijää.
Työntekijät suhtautuvat Saunamäen mukaan seurantaan hyvin positiivisesti.
– Kaikki tuntevat järjestelmän, ja harvoin kukaan loukkaantuu, jos asioihin kiinnitetään huomiota, sanoo Saunamäki.
