Selvityksen mukaan Pieksämäki–Savonlinna-ratayhteyden palauttaminen parantaisi raideliikenteen toimintavarmuutta

Koko Pieksämäki–Savonlinna–Parikkala rataosuuden liikennöitävyyden palauttaminen olisi merkittävä parannus raideliikenteen toimintavarmuudelle, Etelä-Savon maakuntaliitto tiedottaa.

Rataosuus yhdistää Savon ja Karjalan radat ja se toimisi erityisesti tavaraliikenteen varayhteytenä Kaakkois-Suomen teollisuuden raaka-ainekuljetuksille häiriötilanteissa, joissa liikennöinti olisi poikki Kouvolan itä- tai pohjoispuolelta. Samalla rataosuuden palauttaminen parantaisi itä-länsisuuntaisia raideliikenneyhteyksiä ja mahdollistaisi henkilöliikenteen käynnistämisen välillä Pieksämäki-Savonlinna sekä parantaisi tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä myös normaalioloissa.

Liikenteen palauttamisen edellytyksenä on rautatiesillan rakentaminen Laitaatsalmeen sekä Rantasalmen ja Savonlinnan välisen rataosan avaaminen liikenteelle. Näiden toimenpiteiden kustannusarvio on 15–20 miljoonaa euroa.

Edellä mainitut tiedot löytyvät Pieksämäki–Savonlinna–Parikkala-raideliikenneselvityksestä. Selvityksen takana ovat Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Joroisten kunta, Parikkalan kunta, Pieksämäen kaupunki, Rantasalmen kunta ja Savonlinnan kaupunki.

Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy.

Henkilöliikenne edellyttää julkista tukea

Henkilöliikenteen kysyntäpotentiaali välillä Pieksämäki-Savonlinna on 35 000–42 000 matkaa vuodessa.

Liitto tiedottaa selvitykseen pohjautuen, että matkustajapotentiaali riippuu henkilöliikenteen vuorotarjonnasta.

Kysyntäpotentiaalin perusteella lipputulot eivät kata liikennöintikustannuksia ja näin ollen henkilöliikenne edellyttää julkista tukea. Liikennöinti kahdella vuoroparilla nykyistä kiskobussikalustoa hyödyntäen vaatisi tukea arviolta 300 000–500 000 euroa vuodessa.

Viidellä vuoroparilla ja yhteysvälille hankittavalla kalustolla toimittaessa subventiotarve on 2,35–3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi henkilöliikenteen käynnistäminen edellyttää investointeja mahdollisiin uusiin henkilöliikennepaikkoihin Joroisissa, Rantasalmella ja Savonlinnassa.

Uuden liikennepaikan kustannukset ovat 0,6–1 miljoonaa euroa.

Sähköistämisen kustannusarvio

Tavaraliikenteessä raideyhteys lyhentäisi Pohjois-Suomesta Kaakkois-Suomeen kulkevien raakapuukuljetusten matkaa, Etelä-Savon maakuntaliitto tiedottaa.

Mikäli kaikki nykytilanteessa Kouvolan kautta Imatralle, Joutsenoon ja Lauritsalaan kulkeva raakapuuliikenne siirtyisi Savonlinnan reitille, kuljetusmäärä olisi arviolta 950 000–1 300 000 tonnia vuodessa.

Tämä ei ole kuitenkaan ole mahdollista ilman rataosan sähköistämistä.

Ilman sähköistämistä Pieksämäki-Parikkala rataosalle voisi siirtyä raakapuukuljetuksia arviolta 110 000 tonnia vuodessa. Lisäksi siirtymään vaikuttavat muut liikennesuunnittelun reunaehdot, kuten ratakapasiteetti ja kalusto- sekä henkilöstökierto.

Rataosan Pieksämäki-Parikkala sähköistämisen alustava kustannusarvio 67 miljoonaa euroa, selvityksessä kerrotaan.

Sopimus vuoteen 2030 asti

Tällä hetkellä toimivassa Savonlinna-Parikkala kiskobussiliikenteessä tehdään 122 000 matkaa vuodessa, mikä on suurin matkustajamäärä koko maan kiskobussiliikenteessä.

Yhteysväli toimii tärkeänä osana matkaketjua Savonlinnasta Helsinkiin ja takaisin. Yhteysvälin matkustajat muodostavat myös viisi prosenttia Helsinki–Joensuu-yhteysvälin matkoista.

Nykyinen kiskobussiliikenne on osa liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välistä ostoliikennesopimusta, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. Liikenteen jatkosta sopimuksen päättymisen jälkeen ei ole tehty päätöstä.

Kutsuja odotellessa

Henkilöraideliikenteen jatkuminen Savonlinnan ja Parikkalan välillä myös nykyisen sopimuskauden jälkeen on ensiarvoisen tärkeää seudun saavutettavuuden turvaamiseksi, liitto tiedottaa.

Huolta aiheuttaa myös Savonlinna-Parikkala-radan huono kunto ja radan peruskorjaus, jonka kustannusarvio on 45 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maakuntaliiton on tarkoitus kutsua selvitykseen osallistuneet maakuntaliitot ja radanvarren kunnat sopimaan yhteisistä edunvalvontatavoitteista ja raidevälin edistämisestä.

Lue myös:

Kaivoskeskustelu äityi kipakaksi Rautavaaralla – avolouhos taajaman lähellä herättää myös pelkoa