Hyödyntämällä parhaat käytännöt maanlaajuisesti sote-palveluissa on mahdollista vähentää julkisten menojen kasvua kolmella miljardilla vuoteen 2029.

Näin todetaan Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi -selvityksessä. Ensisijaista on kehittää ympärivuorokautisten palveluiden valikoimaa ja sisältöä, yhtenäistää erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä ja lyhentää hoitoketjuja.

Tehottomuuden syynä ovat alueellisesti erilaiset toimintatavat ja palvelurakenteiden erot. Kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä on useiden kymmenien prosenttien eroja leikkausmäärissä, hoitoketjujen pituudessa ja laitoshoitopäivissä suhteessa väestöön.

Kustannustehokkaimmista yksiköistä löytyy hyviä toimintamalleja. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) alueella on lasten ja perheiden perustason palveluissa integroitu eri osaajat yhteen. Tällöin asiakkaat saavat palvelut yhdestä palvelupisteestä.

Erikoissairaanhoidossa on useita hyviä toimintamalleja, joita ei ole pystytty levittämään tehokkaasti. Esimerkiksi päiväkirurgisen potilaan hoitoketjua on lyhennetty useilla kymmenillä prosenteilla parhaissa yksiköissä.

Perusterveydenhuollossa tärkeintä on ohjata oikein potilas joko satunnais- tai pitkäaikaistarpeen hoitolinjaan.

Selvitys on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2016 tutkimusteemaa Sote-uudistuksen ja maakuntien muodostamisen tukemista koskevat selvitykset. Tutkimuksen toteutti Nordic Healthcare Group Oy.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi –selvitys

 

 

Avatar
Jorma Ylönen
jorma.ylonen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Avatar Poliittisessa retoriikassa väärä mielikuva 1) säästöistä 2) lisäkustannuksista sanoo:

    Kuntalehti: “Hyödyntämällä parhaat käytännöt maanlaajuisesti sote-palveluissa on mahdollista vähentää julkisten menojen kasvua kolmella miljardilla vuoteen 2029.”

    Kuntalehti voisi selvittää kansantajuisesti, mitä erilaisilla selvityksillä on yhteistä, ja mitä laskelmia säästöistä ja klisäkustannuksista puuttuu.

    Kuntalehti kertokaa mistä on kysymys selkokielellä:

    A) Aalto-yliopisto puhuu 1,6–2,8 miljardin euron vuosisäästöstä tai jopa 3,3 miljardin euron vuosisäästöstä heti kun kaikissa 20 sairaanhoitopiirissä on perustuslain tarkoittama verotusoikeudellinen, kansanvaltainen, aito itsehallinnollinen Eksote-malli. Lähes kaikki sairaanhoitopiirit ovat perustaneet jo sote-sairaanhoitopiirit. Pohjois-Karjalan Siun sote aloitaa operatiivisen toiminnan 2017 alusta.

    B) Nordic Healthcare Group Oy puhuu 3 mrd. säästöstä vuoteen 2029 mennessä, kun pääministeri Sipilän (kesk.) sote-malli toteutuu.

    _
    Maan hallituksen uudistuksesta kokonaislaskelmia ei ole olemassa.
    Säästöistä ja kustannuksista on erilaista hajatietoa. Uudistuksen kaikkia lisämenoja ei ole laskelmissa mukana. On vain poliittiseen retoriikkaan perustuvia mielikuvia.

    Pääministeri Sipilän (kesk.), ulkoministeri Soinin (ps.) ja valtiovarainministeri Orpon (kok.) hallituksen sote-malli tulee maksamaan ilmeisesti merkittävästi enemmän kuin nykyisin Eksoten hallinto. Kun uusi hallintomalli tulee koko maahan, niin laskelmat on tehtävä uudestaan ottamalla huomioon realistiset “säästöt” ja lisäkustannukset verrattuna vuoden 2010 alusta toimineeseen Eksoteen. Esimerkiksi yhtiöittäminen, tilaaja-tuottajamalli, valinnanvapausmalli, yksityistäminen aiheuttavat vaikutuksia vertailussa Eksoten vuoden 2013 tasoon verrattuna. MTV verkossa 13.6.2016 Kela: Valinnanvapaus maksaa miljardi lisäeuroa – “Oleellista olisi keskittyä eniten apua tarvitsiviin”. ESS verkossa 30.5.2016: Kelan hurja laskelma: valinnanvapaus lisää kustannuksia 1-2 miljardia vuodessa

    Aalto-yliopisto 12.1.2015

    Käyttökustannukset

    Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa Aalto-yliopiston selvityksessä on sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannukset, jotka olivat 17 363 miljoonaa euroa, noin 17,4 miljardia vuonna 2013. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote oli toiminut kolme vuotta, vuodesta 2010 vuoteen 2013 mennessä, kun selvitys tehtiin. Eksote oli viidenneksi tehokkain sairaanhoitopiirien vertailussa.

    Aalto-yliopiston selvitys verkossa:

    kaks.fi/sites/default/files/Sotella_saastoja2.pdf

    RATIONOINTIPOTENTIAALI ELI SÄÄSTÖMAHDOLLISUUS PER VUOSI

    Taulukko 5, sivu 14(29)

    Manner-Suomi

    Asukasluku 5 410 389

    Nettokustannukset 17 363 M€ (vuonna 2013)

    Koko maa nettokustannukset per asukas 3 209 € (Etelä-Karjala 3163 € per asukas)

    Tarvekerroin 100

    Sairastavuusindeksi 100

    Laskelma 1, rationointipotentiaali 809 M €/v (Etelä-Karjalan rationointipotentiaali 10 M€)

    Laskelma 2, rationointipotentiaali 1 274 M €/v (Etelä-Karjalan rationointipotentiaali 17 M€)

    Laskelma 3, rationointipotentiaali 1 685 M €/v (Etelä-Karjalan rationointipotentiaali 31 M€)

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*