Selvitystyöryhmä: Suomi tarvitsee lapsi- ja perhestrategian
Lapsille ja nuorille halutaan taata heidän tarvitsemansa tuki ja palvelut ilman turhia laatikkoleikkejä. Tämän varmistamiseksi Suomeen on saatava oma lapsi- ja perhestrategia. (Kuva: Kuntalehti)
Tulossa oleva maakunta- ja soteuudistus siirtää lasten ja perheiden sotepalvelut kunnilta maakunnille. Samaan aikaan sivistys- ja opetustoimi jää yhä kuntien vastuulla. Pahimmillaan muutos voi johtaa lasten ja nuorten tarvitsemien tukipalvelujen pirstaloitumiseen.
Lapsi- ja perhelähtöisten palveluiden muuttuvaa tilannetta pohtinut selvitystyöryhmä esittää, että Suomeen on saatava aikaan yhteinen lapsi- ja perhestrategia, johon eri tahot sitoutuvat. Myös maakuntien ja kuntien välillä on yhteistyön sujuttava jatkossa. Selvitystyö on osa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE).
-Meiltä puuttuu kansallinen yhteinen LAPE-strategia ja me esitämme, että sellainen laaditaan. Samoin suosittelemme, että maakunnan ja kuntien välillä solmitaan jatkossa yhteinen LAPE-sopimus, johon on kirjattu keskeiset yhteistyötä koskevat asiat ja resurssijako, selvitysryhmässä mukana ollut Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina esitti selvityksen luovutustilaisuudessa.
Selvityshenkilöinä Reinan lisäksi työskennelleet Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Tampereen yliopiston työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän perheiden palveluiden toimialuejohtaja Matti Kaivosoja. Selvityshenkilöt kartoittivat työssään sivistys- ja sotepalveluiden yhdyspintoja ja tekivät yhteensä 39 ehdotusta, joilla varmistetaan palvelujen saatavuus.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Tätä asiaa ei voi katsoa laatikkoleikkinä. Tulevat muutokset vaikuttavat kaikkien toimijoiden toimintaan. Tässä ei ole kyse siitä, mitkä ne lasten ja perheiden tarvitsemat palvelut ovat, vaan se, miten ne palvelut voidaan järjestää, selvitystyöryhmän puheenjohtaja Olli-Pekka Heinonen painotti selvityksen luovutustilaisuudessa.
Yhteistyötä tarvitaan
Selvityshenkilöiden ehdotus kansallisen lapsi- ja perhestrategian laatimisesta sai vastakaikua selvityksen vastaanottaneilta ministereiltä.
-Vaikka meillä olisi kuinka erinomaiset lasten sotepalvelut, ne eivät yksin pysty estämään lasten eriarvoistumista, lastensuojelutyön kuormittavuutta tai lasten mielenterveysongelmien lisääntymistä. Lasten hyvää arkea tekevät soten ja sivistystoimen palvelut, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset toimijat yhdessä. Siksi kansallista lapsen oikeuksiin perustuvaa strategiaa tarvitaan, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko korosti tilaisuudessa.
Selvitystyöryhmän esityksissä painotettiin ajatusta siitä, että palveluja tulee viedä entistä enemmän sinne, missä lapset ja nuoret ovat. Tämän ajatuksen allekirjoitti myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
-Tulevaisuuden sivistyskuntien palveluita tulee rakentaa aktiivisessa yhteistyössä maakuntien kanssa lapsi- ja perhelähtöisesti, ilman kitkaa hallinnonalojen välissä. Yhdessä on varmistettava, että palveluja on saatavilla siellä, missä lapset, nuoret ja perheet luonnollisesti kohdataan, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, muistutti Grahn-Laasonen.
Selvityshenkilöt koostivat esityksenä neljäksi eri kokonaisuudeksi:
1) Johtamisen rakenteita ja ohjausta koskevat esitykset liittyvät yhteisen kansallisen tahtotilan saamiseen, kuntien ja maakuntien yhteistyöhön sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmään.
2) Tieto ja innovaatiot -kokonaisuus sisältää esitykset tiedolla johtamiseen ja yhdyspintainnovaatioiden edistämiseen.
3) Osaamista koskevat esitykset liittyvät uudistuvien osaamistarpeisiin vastaamiseen ja yhdyspintaosaamisen vahvistamiseen kunta- ja maakuntatasolla.
4) Palvelujen kehittämistä koskevat esitykset käsittelevät integroitujen joustavien palvelujen saamista, vaativan ja erityisen tuen, lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen ja harvinaisten sairauksien hoitoa sekä ohjaamotoiminnan kehittämistä.
Selvitystyöryhmän raportti: Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi
