Siipirikkoisten lintujen päivät Pyhtään hoitolassa ovat päättymässä valtionavun leikkaukseen – ”Testamentin avulla selviämme tästä vuodesta”

Siipirikko joutsen seuraa perässä, kun Pyhtään lintuhoitolan johtaja Arto Hokkanen haravoi pois vesialtaan ympäristöstä lintujen jätöksiä.

Pyhtään kunta harkitsee talousvaikeuksiin joutuneen Pyhtään lintuhoitolan tukemista, sillä sen jatko on vaakalaudalla. Valtio leikkasi vuoden alussa roimasti sen saamaa valtionapua.

– Käsittelemme tukiasiaa heti lomien jälkeen. Lintuhoitola on jo jättänyt meille tukihakemuksen, sanoo Pyhtään kunnanjohtaja Terhi Lindholm.

Hakemus koskee tulevaa vuotta, jonka rahoitus on täysin auki.

Hänen mielestään lintuhoitola on tärkeä kunnan imagon kannalta.

Se on jo pitkään toiminut Stockforsin kulttuuri- ja hyvinvointikylässä Kymijoen Pyhtäänhaaran rannalla. Teollisuusalueella oli aiemmin puuhiomo.

Pyhtään Lintuhoitola ry sai viime vuonna ympäristöministeriön myöntämää avustusta yhteensä 150 000 euroa. Sitä maksettiin vahingoittuneiden luonnonvaraisten lintujen hoidosta.

– Valtiovarainministeriön leikkausten jälkeen avustus putosi 47 000 euroon, Hokkanen kertoo.

Sillä summalla olisi Hokkasen mukaan mahdoton toimia, sillä summa ei riitä kolmen työntekijä palkkoihin, saati sähkö-, vesi- ja ruokalaskuihin sekä vuokraan.

– Onneksi saamme lintujen ruokintaan avustusta säätiöiltä ja yksittäisiltä kansalaisilta, Hokkanen sanoo.

Pyhtään lintuhoitola olisi jo suljettu, jos se ei olisi saanut tänä vuonna yllättävää testamenttilahjoitusta.

– Rahan (80 000 euroa) lahjoitti hiljattain menehtynyt vanha haminalainen nainen, joka oli kuullut lintuhoitolan taloushuolista.

– Sulkemisuhka leijuu silti hoitolan yllä, jos ensi vuoden valtionapuun ei saada korotusta. Testamentin avulla selviämme tästä vuodesta, Hokkanen kertoo.

Arto Hokkanen, joutsen ja kurki ovat hyvässä sovussa. Kuva: Tapio Mainio

Lintuja Rovaniemeltä

Hoitola perustettiin valtion tuella vuonna 1998. Samassa yhteydessä Pyhtään kunta myönsi aloitustukea 30 000 euroa.

– Sen jälkeen kunnan tukea ei ole juurikaan myönnetty, kertoo Pyhtään kunnanhallituksen puheenjohtaja Aleksi Kurki.

Kunnassa on ajateltu, että valtio vastaa lintuhoitolasta, sillä sen toiminta-alue kattaa käytännössä koko Kymenlaakson aina Helsinkiin saakka. Kaukaisimmat linnut on toimitettu Rovaniemeltä.

– Käytännössä kaikki viranomaiset tullista, poliisiin ja rajavartiostoon toimittaa luonnosta löydetyt haavoittuneet tai nälkiintyneet linnut meille, Hokkanen kertoo.

– Olisi kohtuullista, että muutkin kunnat osallistuisivat hoitolan tukemiseen, kun valtio näyttää vetäytyvän vastuistaan, Lindholm pohtii.

Eniten lintuja toimitetaan hoitolaan Hokkasen laskelmien mukaan Kouvolan seudulta, josta ei ole herunut tukea.

Vuosittain Pyhtäällä on hoidettu ja ruokittu kuntoon 70–100 lintua. Kuva: Tapio Mainio

Pöllö pulassa

Vuosittain Pyhtäällä on hoidettu ja ruokittu kuntoon 70–100 lintua.

Tänä talvena on hoidettu erikoisen paljon pöllöjä, jotka nälkiintyivät huonojen myyräsaaliiden vuoksi.

Pöllö ei saanut myyriä jäätyneen, kovan hangen läpi.

– Eilen haettiin eräästä lammesta yhdeksän sorsanpoikaa, jotka jäivät sinne yksi, kun emo katosi. Lammen vesi oli jo laskenut uhkaavan alas, hän kertoo.

Siipirikon joutsenen seurassa Pyhtään tarhassa askeltaa nyt äänekäs kurki.

– Se toimitettiin meille tänä keväänä Kotkan Juurikorvesta, sillä se oli menettänyt emonsa. Kurki ajoi pihalla takaa talon saksanpaimenkoiraa, jota kurki luuli emoksi. Täällä tarhalla se luulee minua emoksi, Hokkanen naurahtaa.

– Kurki virkistyi tarhalla silminnähden, kun eläinlääkäri kirjoitti sille antibioottikuurin. Sillä oli jokin sairaus, hän lisää.

Kurki vahvistui saatuaan antibioottikuurin. Kuva: Tapio Mainio

Uskomaton tarina

Viereisen tarhan orrella raakkuu suuri korppi.

– Se tuli meille eläinlääkärin määräyksestä Riihimäeltä. Se oli erään insinöörin lemmikkinä. Naapurit valittivat viranomaiselle luonnonvaraisen korpin pidosta. Mies väitti sen vasta löytäneensä luonnosta. Tarinaa oli vaikea uskoa, sillä korppi sanoo alinomaa nyt täällä tarhalla selkeällä suomella huomenta, Hokkanen kertoo.

Hokkasen mukaan hoitolan pito on siinä vaiheessa palkitsevaa, kun lintu, kuten lapinpöllö vapautetaan hyvävoimaisena luontoon.

– Kun pääsisi eroon jokavuotisista taloushuolista, hän huokaa.

Nuorena hän oli töissä Heinolan lintutalossa, josta vastaa Heinolan kaupunki.

Tukijoukko laajeni

• Pyhtään lintuhoitolan mahdollisuus saada valtiolta tukea heikkeni jo vuonna 2019, kun ympäristöministeriö päätti eläinhoitoloille myönnettävistä valtionavustuksista.
• Tuensaajien joukko laajeni, sillä rahaa sai Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto, joilla on useita pieniä tarhoja eri puolilla maata.
• Lisäksi tukirahaa sai Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys. Suurimman potin 90 000 euroa sai Korkeasaaren eläintarha.
• Pyhtään lintuhoitolan lisäksi tukea sai Heinolan lintutarha. Yhteensä tukea jaettiin tuolloin 252 400 euroa.

Tapio Mainio, teksti

Lue myös:

Pyhäjoella jäänyt saamatta kaksi miljoonaa euroa – Kiinteistöverojen ennakointi kunnissa vaikeaa