Siirtymämaksu tasapainottamaan soten vaikutuksia eläkejärjestelmiin
Sote-uudistuksen mukanaan tuoma valinnanvapaus näkyy myös eläkeyhtiöissä. Siirtymämaksuilla pyritään muutoksen vaikutuksia eläkeyhtiöissä.
Sote-uudistuksen mukanaan tuoma valinnanvapaus siirtää tulevina vuosina työntekijöitä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Vaikutukset tulevat vaikuttamaan niin julkisen kuin yksityisen sektorin työeläkejärjestelmien rahoitukseen. Ongelmia pohtinut reformiministeriryhmä julkisti ratkaisunsa ongelmaan torstaina.
Eläkejärjestelmien välille luodaan siirtymäajanmaksu, joka on voimassa vuosina 2019-2025. Sillä pyritään rajoittamaan julkisen ja yksityisen työeläkejärjestelmän välisiä rahoituspohjamuutoksia.
-Kompromissihan tässä on kyseessä niin korvauksen suuruuden, kuin siirtymäajan suhteenkin. Mutta harvoinpa sitä neuvotteluissa saa kaikkia toiveita läpi. Markkinamuutoksia tulee vielä siirtymäajan jälkeenkin, Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen kommentoi uudistusta.
Uudessa järjestelyssä siirtymämaksua maksetaan niistä työntekijöistä, jotka siirtyvät sote-uudistuksen takia toisen eläkejärjestelmän piiriin. Siirtymämaksun suuruus on 4,6 prosenttia siirtyneiden palkkasummasta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Siirtymämaksua maksaa eläkejärjestelmä, jonka piiriin työntekijä siirtyy. Jos joka kuudes julkisen sektorin työntekijä vaihtaa yksityiselle puolelle, niin julkinen eläkejärjestelmä saa siirtymäajalta Kevan laskelmien mukaan 50-60 miljoonaa euroa vuodessa.
Lain vaikutusta korjattava
Timo Kietäväinen painottaa, että kyseessä on merkittävä muutos eläkejärjestelmästä, joka ei ole syntynyt luonnollista kautta, vaan kyse on lailla tapahtuvasta toiseen. Kun henkilöstöä siirtyy eläkejärjestelmästä toiseen, vanhat eläkevastuut jäävät rasittamaan luovuttavaa järjestelmää, kun taas palkkasummaa ja eläkemaksutuloja siirtyy vahvistamaan vastaanottavaa järjestelmää.
– Kyse ei ole normaalista markkinamuutoksesta, vaan lailla tapahtuvasta muutoksesta. Siksi sen vaikutuksia on myös korjattava lailla. Mikään taho ei ole myöskään ilmaissut halua muuttaa työelämäjärjestelmien rahoituspohjaa sote-uudistuksen valinnanvapauden myötä, sanoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Töitä eläkejärjestelmän parissa riittää jatkossakin. Lähiaikoina aloittaa työnsä uusi työryhmä, joka selvittää eläkejärjestelmien yhdistämismahdollisuuksia sekä Kevan asemaa.
-Se on vielä paljon isompi asia ja siinä työssä olemme mukana. Toivon mukaan saamme aikaan analysoitua tietoa siitä, miten järjestelmää tule kehittää, Kietäväinen toteaa.
Valtioneuvoston tiedote aiheesta
