Kuntaministeri Sirpa Paatero ei näe nykyisen ja yhä enemmän yhteistyötä edellyttävän kehityksen olevan uhkana kunnille. Arkistokuva: Sonja Eloranta

Kunta.tv:n vuoden ensimmäisen Työllisyystiistain vieraana oli kuntaministeri Sirpa Paatero. Työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun kunnille siirtävän lain on tarkoitus olla voimassa vuoden 2024 aikana.

Palvelut siirretään kunnalle tai useamman kunnan yhteistoiminta-alueelle siten, että työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä.

Paatero (sd.) ei ole ainakaan tässä vaiheessa vaatimassa ministerityöryhmän aiempaa linjausta työvoimapohjan vähimmäismäärästä madallettavaksi.

Paatero kertoo jakavansa tämän asian suhteen saman näkemyksen työministerin kanssa.

– Näkisimme nämä alueet mieluummin isompina (kuin 20 000) kuin pienempinä.

Paatero kertoo saaneensa tästä vähimmäismäärää koskevasta linjauksesta palautetta kunnilta.

– Voi olla, että sitä joudutaan miettimään.

Miettimisen paikka voi nousta esille, kun vielä edessä oleva lausuntokierros on käyty läpi ja alueiden erilaiset tilanteet hahmottuvat tarkemmin, Paatero ennakoi.

Jos kunta ei täytä yksin palveluiden järjestämisen kriteerejä, sen olisi muodostettava yhteistoiminta-alue toisen tai toisten kuntien kanssa.

– Nythän luontaisia yhteistyökumppaneita vasta mietitään. Monilla alueilla on mennyt tämän soten valmistelussa ja muussa niin paljon voimavaroja, että ei olla voitu tehdä tällaisia pohdintoja.

Kunnille on jatkossakin tarvetta

Kuntaministeriä haastattelivat asiantuntija Reijo Vuorento ja Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg.

Jokainen kunta ei voi järjestää omin voimin TE-palveluita. Tämä linjaus on Paateron mielestä tätä päivää.

– Olemme jo tällaiseen maailmaan jo osittain siirrytty. Sote-palveluita ei voi järjestää jokaisessa kunnassa, vaan niihin on sitten rakennettu kuntayhtymiä tai milloin minkälaisiakin malleja. Pelastustoimi on joka puolella Suomea kuntien yhteisenä tehtävänä

Kun TE-palveluita ollaan siirtämässä kuntien järjestämisvastuulle, on esille noussut näkemys siitä, että asiakkaan mahdollinen monialaisen tuen tarve kohdattaisiin entistä paremmin.

Eli tavoitteena on, että työtön henkilö saa tuekseen TE-palveluiden lisäksi muiden palveluiden yhteen sovittamista työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi.

Haastattelussa pohdittiin, että hajautuvatko asiakkaan palvelut tarpeettoman paljon, jos yksittäisen kunnan sijaan ne järjestetään useamman kunnan yhteistoiminta-alueella.

– En ajattelisi noin negatiivisesti.

Paateron näkemyksen mukaan palvelut pystytään organisoimaan tarkoituksenmukaisesti myös yhteistoiminta-alueilla. Iso kysymys on se, miten yhteistyötä organisoidaan, ministeri tähdentää.

Kuntaministeri ei näe nykyisen ja yhä enemmän yhteistyötä edellyttävän kehityksen olevan uhkana kunnille.

– Toiveeni on, että kunnat ovat itsehallinnollisia ja pääosin omista rahoituksestaan vastaavia. Kunta voi päättää, mitä palveluita se tuottaa lakisääteisten lisäksi ja niin, että demokraattisesti on päättämässä kunnan asioista ne valtuutetut.

– Se on mun tahto.

Rahatilanne vaikuttaa lausuntoihin

Haastattelussa käytiin läpi TE-palveluiden järjestämisen rahoitusta.

– Kuntakohtaisten laskelmien olisi oltava käytössä jo ennen lausuntokierrosta eli tässä kevään aikana.

Paateron mukaan kuntakohtaiset tiedot rahoituksesta auttavat kuntia arvioimaan hallituksen tulevaa esitystä ja antamaan siitä sitten lausuntoja.

– Virkamiehet ja päättäjät pystyvät näkemään sitten, mikä on valtionosuuksien vaikutus omaan kuntaan.

Työllisyystiistait jatkuvat

Työllisyystiistai on Kuntaliiton suorien lähetysten sarja työllisyysasioista. Työllisyystiistain kohderyhmänä on etenkin kuntien työllisyysvastaavat ja TE-hallinnon työntekijät.

Tämänkin viikon Työllisyystiistaissa oli mukana useita asiantuntijavieraita.

Työllisyystiistain seuraava lähetys on 29.3.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Useammatkin pienet kunnat joutuvat lyömään hynttyyt yhteen saadakseen kokoon 20.000 työssäkäyvän ihmisen alueen. Onneksi hyvinvointialuerajat eivät ole esteenä. Hyvinvointialueet (HVA) eivät lain mukaan saa hommaa hoitaa, mutta mikään ei estäisi sitä, että HVA:n kunnat muodostaisivat kyseisen TE-asiat hoitavan alueen. Ylärajaa ei ole.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*