Siun Soten maksuosuuksien avaus närästää – mutta määräenemmistö löytynee
Vääntöä euroista. Rahaa ei ole koskaan kunnissa liikaa. Ei edes Pohjois-Karjalassa. (Kuva: Pixabay)
Yhdestä kunnasta näyttää jäävän kiinni se, ettei Siun Soten maksuosuuksia viime vuoden osalta pistettäisi uusiin puihin. Tämä tietää lisää maksettavaa 14 jäsenkunnasta kaikkiaan kuudelle. Kunnille koituvat lisämaksut vaihtelevat 36 000 eurosta aina 614 000 euroon. Vastaavasti kahdeksan kuntaa pääsee hieman suunniteltua pienemmällä laskulla.
Suurimman lisälaskun on saamassa Outokummun kaupunki, jonka osalta maksuosuudet kasvavat yli 614 000 eurolla. Muita lisälaskun saajia ovat Ilomantsi (462 000), Juuka (392 000), Kitee (274 000), Liperi (36 000) ja Tohmajärvi (85 000).
Jos kaikki lisämaksuja saavat kunnat olisivat rivissä pysyneet, niin maksuosuudet olisivat pysyneet ennallaan. Ainakin kunnanhallitusten valtuustoille tekemien esitysten perusteella Liperi ja Tohmajärvi ovat taipumassa lisärahojen kaivamiseen kunnan kirstusta.
Outokumpu vastustaa
Outokummun kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa tänään maanantaina.
-Sellainenhan se kaupunginhallituksen esitys valtuustolle on, ettei maksettaisi. Eihän sitä mielellään kukaan maksa mitään, mistä ei tiedetä mistä se johtuu. Onhan tuo lukema tosin meidän osalta tässä pienentynyt, kun alun perin se summa arvioitiin 1,1 miljoonaksi euroksi, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pentti Jääskeläinen (sd.) kertoo.
Jääskeläisen mukaan kokonaisuutena Siun Soten toimintaan ollaan Outokummussa tyytyväisiä, vaikka nyt tuleva lisälasku närästääkin.
-Suurin piirtein Siun Sote on toiminut niin kuin sen on odotettukin. Ainahan sitä jotain parannettavaa on, mutta ei mitään suurempaan ongelmaa ole korviin kantautunut, Jääskeläinen arvioi.
Asia on tällä viikolla esillä useammassakin kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. Viime viikolla jo Ilomantsin kunnanhallitus päätti tehdä Siun Soten yhtymähallituksen maksuosuuksien muutosta koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen.
Toteutuma vai ennuste?
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtymähallitus esitti helmikuun alussa jäsenkunnille, että vuoden 2018 määritellyt maksuosuudet avataan ja määritellään uudestaan. Siun Soten alkuvaiheessa oli ongelmia talousseurannan järjestämisessä, eikä vuoden 2018 maksuosuuksia päästy laskemaan perussopimuksessa määritellyllä tavalla.
Perussopimuksen mukaan maksuosuuksien olisi tullut perustua syksyllä 2017 kuntakohtaisiin ennusteisiin, mutta niitä ei ollut syksyllä 2017 käytettävissä. Niinpä vuoden 2018 maksuosuudet määriteltiin raportointijärjestelmän keskeneräisyydestä johtuen vuosien 2015 (20 %) ja 2016 (30 %) kuntien tilinpäätöksiin sekä vuoden 2017 kuntakohtaiseen maksuosuuteen perustuen. Siun Soten esitys kunnille on, että uudelleen maksuosuuksia määriteltäessä perustaksi vuoden 2017 osalta otettaisiin kuntakohtainen palvelujen käyttö laskennallisen ennusteen sijaan.
-Tässä on kyse siitä, käytetäänkö todellisia toteutumalukuja vai sitä lukua, jolla kuntia on alun perin laskutettu. Ongelma on siinä, ettei perussopimusta ole alunperin pystytty noudattamaan. Niinpä asia on vietävä jokaisen jäsenkunnan valtuuston päätettäväksi, Siun Soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen kertoo.
Kuntayhtymän mielestä kyse on kuntien välisestä tulkintariidasta maksuosuuksien jakautumisessa. Sama määrä rahaa tarvitaan, mutta maksajien kesken laskun suuruus vaihtuu. Kuntayhtymä ja kunnat ovat pyytäneet asiasta lausuntoja kaikkiaan kolmelta eri tilintarkastusyhteisöltä.
-Kaksi lausunnon antaneista on ollut sitä mieltä, että maksuosuuksien pohjaksi tulisi ottaa toteutunut käyttö. Yksi totesi lausunnossaan, että asia on vietävä valtuustojen päätettäväksi, Pirskanen toteaa.
Kuntalain 57 § mukaan tilanteessa, jossa kuntayhtymässä yksimielisyyttä jäsenkuntien kesken ei päätöksenteossa löydy mennään 2/3 määräenemmistöpäätöksellä. Lisäksi määräenemmistön pitää kattaa yli puolet kuntayhtymään kuuluvien kuntien asukasmäärästä.
Mitä virkaa perusopimuksella on, jos sitä ei noudateta tai pystytä noudattamaan, kuten kuntayhtymän johtaja selittää. Hän myös tulkitsee että kysymyksessä on kuntien välinen tulkintaerimilisyys. Voisiko sittenkin olla kysymys siitä, että kuntayhtymä toimii väärin jos se ei noudata vahvistettua perussopimusta, joka kuntalain mukaan on sitova sääntö. Kysymyksen asettelu tässä muodossa on merkittävä linjanveto kunnallishallinnon toimivuuden ja uskottavuuden näkökulmasta. Toivottavasti asialle saadaan juridisesti luotettava selvyys. Mitähän tuohon sanoisi hallintotuomioistuin?
Joskus tulee eteen tilanteita, joissa sopimusta ei voi noudattaa, vaikka parhaansa yrittäisi. Vaadittua ennustetta ei voi laatia enää jälkikäteen, jos sen laatiminen aikataulussa ei aikanaan onnistunut. Silloin kannattaa käyttää ennusteen sijaan toteumaa, niin kuin on nyt esitetty. Kuntayhtymän esittämä ratkaisu on tässä tilanteessa paras mahdollinen.