SM-lätkä jättää legendaarisen Hakametsän jäähallin, mutta tilalle tulee muuta toimintaa

Legendaarinen Hakametsän jäähalli Tampereella hiljenee lätkäfanien kannatushuudoista, kun Kannen areena valmistuu ensi vuonna. Mitä tapahtuu Hakametsälle?

Jääkiekon MM-kisat pelataan vuonna 2022 Tampereen uudella Kannen areenalla, jota parhaillaan rakennetaan rautatieaseman viereen junaradan päälle. Vuonna 1965 vastaavat ottelut pelattiin samassa kaupungissa Hakametsän jäähallissa, jolle nyt mietitään aikaisempaa laajempia käyttötarkoituksia.

Hakametsän alueen kehitystyön projektipäällikkönä toimiva Markus Joonas kertoo, että Hakametsään suunnitellaan monipuolista urheilu- ja liikuntaelämän kampusta.

Suunnittelualeen koko on noin 14 hehtaaria. Kaupungin omistamalla tontilla sijaitsee Hakametsän hallin lisäksi kaksi harjoitusjäähallia sekä Tampereen sähkölaitoksen varalämpölaitos.

– Alueen kehitystyö aloitettiin vuonna 2015, jolloin yhteistyössä urheilu- ja liikuntayhteisön kanssa luotiin aluetta käsittelevä visioraportti. Se piirtää kuvaa koko alueen potentiaalista, mutta ei pureudu niinkään olemassa olevien rakennusten mahdollisiin uusiin käyttötarkoituksiin, Joonas sanoo.

Maakuntakaavassa jäähallit ja niiden lähiympäristö on osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäväksi urheilupalvelujen alueeksi, jonka suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnonarvojen säilymiseen.

Vuonna 1965 valmistuneen Jäähallin on suunnitellut arkkitehti Jaakko Tähtinen. Suunnittelutyössä kuultiin jääkiekkoilijoita ja muutakin jääkiekkoväkeä, ja piirustukset hyväksytettiin paikallisilla kiekkoihmisillä.

Satulanmuotoinen riippukatto ja päätyjen vinot vetotangot ovat hallin leimallisia piirteitä.

Potkua jäähallin rakentamiselle antoi Suomelle myönnetyt vuoden 1965 jääkiekon MM-kisat. Koska Helsingin hallihanke ei edistynyt, niin Tampere nappasi työn ja kisat itselleen. Tuona vuonna Neuvostoliitto voitti maailmanmestaruuden, ja isäntämaa Suomi sijoittui seitsemänneksi.

Samana vuonna 1965 hallissa järjestettiin myös kreikkalais-roomalaisen painin MM-kilpailut. Rullakiekon MM-mestaruudesta kilpailtiin vuonna 2015.

Joonas arvioi, että Hakametsän jäähalli lajinsa ensimmäisenä sekä omaleimaisen arkkitehtuurinsa vuoksi tulee saamaan kaavatyön valmistuttua suojelumerkinnän.

Business seuraa perässä

Asemakaavatyö päästiin aloittamaan syksyllä 2019. Urheilu- ja liikuntarakentamisen ohella Hakametsään tavoitellaan alaan liittyvää liike- ja toimitilarakentamista, kuten järjestöjen ja seurojen toimitiloja, urheiluväline- ja vaatekauppaa sekä liikuntaan liittyvää tutkimustoimintaa, tuotekehitystä ja testausta.

– Tuomme paikalle urheilijat ja liikkujat, ja uskomme, että alan elinkeinoelämä seuraa perässä. Kaupunki kasvaa 3000 asukkaalla vuodessa, ja tietysti kaupungin velvollisuus on tarjota riittävästi liikuntapaikkoja uusillekin tulijoille. Tavoitteena on, että Hakametsä olisi tulevaisuudessa myös monen ihmisen työpaikka, Joonas sanoo.

Ylipäätään liikuntaliiketoimiala on kasvussa. Joonas viittaa Työ- ja elinkeinoministeriön selvitykseen vuodelta 2014, jonka mukaan urheilu- ja liikuntatoimialan markkinan suuruus oli tuolloin 5,5 miljardia euroa – tänä päivänä se on todennäköisesti tätäkin enemmän.

Ehkä nopeimmin nykyään osuuttaan kasvattava urheilun ala on E-urheilu, joka sekin voi hyvin löytää paikkansa Hakaniemessä fyysisempien urheilulajien joukossa.

Kaupunki panostaa talviurheiluun muuallakin. Uusi iso hanke on Tampere-talon viereen Sorsapuistoon talvikaudeksi 2020 – 2021 valmistuva tekojäärata.

Uusin jäähalli on Tesomalle vuonna 2017 valmistunut harjoitushalli, jossa pelataan naisten pelit ja joka toimii myös taitoluistelijoiden harjoitteluhallina.

Asuntoja opiskeleville nuorille urheilijoille

Hakametsässä selvitetään myös urheiluun liittyvän asumisen mahdollisuuksia, mikä voisi tarkoittaa esimerkiksi urheileville opiskelijoille tarkoitettuja asuntoja, jotta matka harjoittelupaikalle olisi mahdollisimman lyhyt.

– Kyse on myös siitä, että kilpailemme nuorista urheilijoista muiden suurehkojen kaupunkien kuten Helsingin ja Turun kanssa, Joonas muistuttaa.

Jos vertailukohtia etsitään muualta, niin pääkaupunkiseudulla toimiva Urhea-akatemia, joka on Olympiakomitean hyväksymä huippu-urheiluakatemia, edustaa jotakin vastaavaa.

Kampus kaikille liikkujille

Tähän mennessä mahdollisuuksia on pohdittu yhdessä liikunta-ja urheiluväen kanssa, ja työn sloganiksi on kehkeytynyt ”tilaa uusille legendoille”. Puhutaan Hakametsä Sport Campuksesta.

– Emme ole peruskorjaamassa jäähallia, vaan nimenomaan luomassa urheilukampusta eri liikuntalajien edustajille.

Kaupungin liikuntapalvelut kuitenkin toivoo, että Hakametsä pysyisi jatkossakin jääurheilun pääharjoituspaikkana, mutta mihin rakennukseen kyseiset toiminnot sijoitetaan, selviää myöhemmin kumppanuushaun yhteydessä.

Kaupunki on jakanut nykyiset Hakametsän harjoitusvuorot pääosin Tapparan, Ilveksen ja Kooveen kesken, lajeina seuroilla on jääkiekon lisäksi myös taito- ja muodostelmaluistelu. Suurin käyttäjäryhmä kolmessa hallissa on juniorit.

– Vuonna 2021 Tampereen liigajoukkueet siirtyvät harjoittelemaan uudelle monitoimiareenalle, joten vanhasta hallista vapautuu tilaa muuhun käyttöön.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt alueelle suunnitellut tavoitteet syyskuussa 2019. Joonas arvelee, että rakentaminen voisi alkaa vuonna 2022 – toki asemakaavatyö on vasta alussa, mutta kumppaneita toiminnan harjoittamiseen haetaan jo.

Ratikalla perille

Tampereen raitiotie eli ratikka aloittaa toimintansa elokuussa vuonna 2021, ja matkaa Hakaniemen halleille lähimmältä pysäkiltä kertyy noin 500 metriä.

Asemakaavayksikön projektiarkkitehti Raija Mikkola kertoo, että vuonna 2016 tehty päätös ratikan rakentamisesta on selvästi vaikuttanut Hakametsän alueen kuten tietysti muidenkin ratikkareitin varrella sijaitsevien alueiden kiinnostavuuteen.

– Kaupunkistrategiassa yhdyskuntarakenteeseen liittyvät tavoitteet painottavat vahvasti täydennysrakentamista, josta Hakametsän hankkeessakin pohjimmiltaan on kysymys, Mikkola sanoo.

Urheilukampus, kaupallinen keskittymä ja alueelle toteutuva uusi asuntorakentaminen muodostavat yhdessä Kaleva-Hakametsä -paikalliskeskuksen.

Hakametsän visiotyöryhmän selvityksessä korostetaankin, että Kampus ja viereinen Kalevan kauppakeskittymä kasvattavat toistensa asiakasvolyymia.

Ajatus urheilukampuksesta on linjassa Tampereen kaupunkistrategian kanssa, jossa mainitaan, että kaupungin kansainvälistä tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta niin kulttuuri- kuin urheilukaupunkinakin vahvistetaan. Tavoitteena on nousta pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi 2030 mennessä.

Hulevedet ongelmana

Raija Mikkola kertoo, että hulevesien hallintaan Hakametsän alueella tullaan suunnittelussa kiinnittämään erityistä huomiota. Hakametsän hallin tienoille päätyy nimittäin hulevesiä pintavaluntana laajalta alueelta.

– Tilannetta hankaloittaa se, että pienehköä metsäaluetta lukuun ottamatta ympäristö on päällystetty imeyttämättömällä pinnalla eli asfaltilla.

Mikkola kertoo, että huleveden viivytyksessä voidaan hyödyntää esimerkiksi puroja, painanteita, kosteikkoja ja lammikoita, jotka suunnitellaan osaksi viihtyisiä ulkotiloja.

– Huleveden imeytymistä voidaan parantaa myös erilaisilla vettä läpäisevillä pinnoitteilla kuten nurmikiveyksillä.

Kova käyttö näkyy rakenteissa

Hankearkkitehti Kirsti Hankela toimii kaupungin organisaatiossa omistajan ja kehittäjän roolissa. Hän kertoo, että Hakametsän hallin rakenteissa ikä ja kova kulutus ovat selvästi nähtävissä.

– Parhaillaan tutkitaan laajan kattorakenteen kuntoa. Ainakin talotekniikka ja pinnat joudutaan uusimaan – toiminnallisuuden uudistamiseen liittyvät vaatimukset selviävät myöhemmin, Hankela tiivistää.

Huono kunto on mainittu jo alueen visiotyöryhmän laatimassa selvityksessä. Siinä todetaan, että jäähallin jää on huonolaatuista, jäähdytystekniikka vanhaa ja puitteiden uusiminen nykyaikaiselle tasolle tulisi kalliiksi.

Jään sulattaminen ja hallin muuttaminen tapahtumakäyttöön, jota silloin tällöin tehdään, on sekin hidasta ja kustannustehotonta.

Korjattavaa muuallakin

Hankela tuntee kaupungin muutkin liikuntapaikkojen korjaushankkeet. Hervannan vuonna 1978 valmistuneen uimahallin tekniset ja toiminnalliset korjaustyöt ovat alkamassa.

– Maan alla 30 metrin syvyisessä luolassa sijaitseva halli toimii samalla väestönsuojana. Tesoman vuonna 1998 rakennettu uimahalli tulee korjausikään tällä vuosikymmenellä.

– Hervannassa sijaitsee myös 1970-luvun lopulla rakennettu harjoitusjäähalli, ja sillekin pitäisi jotakin tehdä, mutta korjattavien kohteiden listalle halli ei ole vielä ehtinyt. Eteenpäin mennään pikkukorjauksilla, Hankela sanoo.

Teksti: Matti Valli

Artikkeli on julkaistu Kuntatekniikan numerossa 1/2020