Työllisyydenhoito on otettava lakiluonnosta paremmin huomioon sote-uudistuksen yhteydessä, huomauttaa Kuntaliitto.

Sote-uudistuksen lakipaketti on ollut helmikuun alusta asti lausuntokierroksella, ja kierros päättyy huomenna. Esityksessä ovat mukana hyvinvointialueiden perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg toivoo, että sote-uudistuksen toteutuessa on varustauduttu hyvin kuntouttavaan työtoimintaan, vaikkei siitä juuri esityksessä puhuta.

– On selvää, että kuntouttava työtoiminta siirtyy hyvinvointialueille, mutta nykyisellään sitä tehdään monessa eri paikassa työllisyydenhoidon puolella, mutta toki yhteistyössä sosiaalipuolen kanssa. Kyseessä on iso ponnistus ja iso resurssointi sen siirtyessä hyte-alueille.

Lindberg sanoo, että tällaisilla yhdyspinnoilla olevia asioita on mietittävä erityisen huolellisesti.

– On selvää, että työllisyydenhoidon puolellakin tarvitaan matalan kynnyksen palveluja, kuten osaamisen päivittämistä. Näitä tarvitsevat erityisesti ne ihmiset, jotka eivät ole valmiita avoimille työmarkkinoille. Tällainen palikka kokonaisuudesta nyt puuttuu.

Kuntouttavaa työtoimintaa pitää jatkaa, sillä se ehkäisee syrjäytymistä ja lisää osallisuutta sekä integroi työelämään.

– Se on selkeästi sosiaalipuolen tehtävä mutta yhtä tärkeää on pitää huolta toiselta puolelta puuttuvasta palvelusta. Tutkimusten mukaan parhaiten työelämään integrointiin vaikuttavat lähimpänä työelämää olevat palvelut.

Väliin tarvitaan toisin sanoen täysin uudenlainen palvelu, jota Lindbergin mukaan kehitellään varmasti ensi viikolla alkavassa työllisyyden kuntakokeilussa.

Miten käy työpajojen?

Kuntaliitto huomauttaa omassa lakiluonnoksen lausunnossaan, että kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muutokset eivät huomioi kunnille jääviä työllisyyden hoidon tehtäviä ja niiden nykyistä järjestämistapaa. Tämä koskee muun muassa aktivointisuunnittelua ja monialaista työllistymissuunnitelmaa.

– Lakiin esitetyt pelkät tekniset korjaukset eivät ole riittäviä, vaan lainsäädännöt tulisi uudistaa sisällöllisesti kokonaisuudessaan uuden palvelurakenteen kanssa yhteensopivaksi, lausunnossa huomautetaan.

– Lisäksi tulisi huomioida kunnallisen työpajatoiminnan jatkuvuutta koskevat riskit.

Monialaiseen yhteispalveluun nopeammin

Lindberg huomauttaa, että monialainen yhteispalvelu liittyy sekin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

– Monialaista yhteispalvelua pitäisi kyetä uudistamaan siten, että siihen pääsisi heti työttömyyden alussa. Nykyisellään näin ei ole. Palvelun pitäisi olla asiakaslähtöinen tai palvelutarpeen mukaisesti saatavilla. Tämä pitäisi ratkaista nopeasti.

Lindberg lähettää lainsäätäjille terveisensä, että työllistämiskysymyksiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota kuin mitä esitysluonnoksessa on nyt. Hallintorajoja saa ja pitääkin ravistella, jotta asiakaslähtöisyys saadaan keskeiseksi.

– Vaikuttavuus syntyy, kun ihmiset saavat niitä palveluja, joita oikeasti tarvitsevat. Hallinnon kiemurat pitää oikaista yhden luukun palveluksi.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*