16 kuntaa ei rajaa subjektiivista päivähoito-oikeutta
45 kuntaa on käsitellyt subjektiivista päivähoito-oikeutta mutta ei ole tehnyt päätöstä rajaamisesta. (Kuva: Ville Miettinen)
Monet kunnat eivät näytä erikseen ottavan kantaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen, ilmenee Kuntaliiton helmikuussa Manner-Suomen kunnille suunnatusta kyselystä. Kyselyyn vastasi 254 kuntaa eli 86 prosenttia kunnista.
Kyselyyn vastanneista kunnista 16 ilmoitti, että ne eivät ole rajaamassa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Näissä kunnissa asuu noin 1 400 000 suomalaista.
Nämä 16 kuntaa ovat Alavus, Espoo, Eura, Forssa, Helsinki, Karvia, Kemi, Kotka, Laukaa, Nokia, Parainen, Pedersöre, Raahe, Riihimäki, Tampere ja Uusikaupunki.
Kyselyyn vastanneista 42 kuntaa on tehnyt erillisen päätöksen päivähoito-oikeuden rajaamisesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
45 kuntaa on käsitellyt varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ilman että asiasta olisi saatu vielä päätöstä.
Enemmistö kyselyyn vastanneista, 151 kuntaa, ei ole lainkaan käsitellyt toimielimissään varhaiskasvatusoikeuden rajaamista.
– Lain mukaan kuntien ei tarvitse erikseen päättää, että ne ottavat käyttöön rajauksia subjektiivisessa oikeudessa varhaiskasvatukseen. Kuntien on tehtävä päätös erikseen vain, jos ne haluavat toimia eri tavalla kuin laki määrittää, varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta muistuttaa.
Varhaiskasvatuksen laatuvaatimukset pysyvät ennallaan
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista on kritisoitu mm. lapsia eriarvoistavaksi. Helsingin kaupunginhallitus katsoi sen vaikeuttavan varhaiskasvatuslain tavoitteisiin pääsemistä.
Jarkko Lahtinen muistuttaa, että subjektiivisen oikeuden rajaaminen ei tee varhaiskasvatustoiminnasta laadultaan heikompaa.
– Lain mukaan toiminta on jatkossakin järjestettävä siten, että varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikkien lasten kanssa, riippumatta hoitopäivän kestosta, Lahtinen sanoo.
– Keskustelussa varhaiskasvatuksesta olisikin hyvä keskittyä siihen, mitä lasten kanssa päivittäin tehdään ja mikä on varhaiskasvatuksen sisältö. Tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten toiminta järjestetään joustavasti huoltajien ja lasten toiveita kuunnellen.
Ryhmäkoko ei kasva automaattisesti
Kuntaliiton varhaiskasvatuskyselyssä tiedusteltiin myös, miten kunnat aikovat edetä niin sanotun päivähoitoasetuksen suhdeluvun muutoksen osalta. Suhdeluku kertoo, montaako yli 3-vuotiasta lasta yksi aikuinen voi hoitaa kokopäivähoidossa päiväkodissa.
Nykymallissa jokaista seitsemää lasta kohden on oltava yksi aikuinen, mutta jatkossa lapsia voi olla kahdeksan, eli aiempi suhdeluku 7:1 muuttuu suhdeluvuksi 8:1.
Kyselyyn saatujen vastausten perusteella 30 kuntaa on tehnyt päätöksen muuttaa henkilöstörakennettaan uuden asetuksen mahdollistamalla tavalla kun taas 30 kuntaa on tehnyt erillisen päätöksen jatkaa nykymallilla.
– Muutos ei automaattisesti tarkoita sitä, että päiväkoteihin lisättäisiin lapsia. Päiväkotien lapsimääriin vaikuttavat enemmän tilakysymykset, kuten ilmastointiratkaisut ja muut rakennukseen liittyvät kysymykset. Ne määrittelevät, kuinka monta ihmistä ylipäätään päiväkodin tilassa voi olla, Jarkko Lahtinen toteaa.
– Monet päiväkodit ovat jo nykyiselläänkin täynnä, eikä lapsimäärän lisääminen ole mahdollista. Suhdeluvun muuttaminen antaa sen sijaan joustavuutta toiminnan järjestämiseen ja sijaiskäytäntöihin.
Laki subjektiivisen oikeuden rajaamisesta ja päivähoitoasetus aikuisten ja lasten välisestä suhdeluvusta astuvat voimaan 1.elokuuta 2016.
Aiheesta aiemmin:
Varhaiskasvatuksen säästöt jäävät esitettyä vähäisemmiksi
Niin, järkyttävästi ongelmia niille, keillä on jo elämänhallinan yms. kanssa haasteita. Viime kädessä kaikki ongelmat näkyvät taas kouluissakin ja ollaan puun sekä kuoren välissä. Ei ole riittäviä resursseja hoitaa kodin ongelmia eikä valtuuksiakaan. Kaikki kärsivät ja merkittävät lisäkustannukset odottavat yhteiskuntaa tulevaisuudessa. Hienoa hallitus!