Aikuiskoulutustukea käytetty ahkerasti työvoimapula-aloilla, KT vaatii lakkautuslistalla olevan tuen tilalle korvaavaa ratkaisua – ”Lakkauttamisella kriittisiä vaikutuksia naisvaltaisille kunta- ja hyvinvointialoille”
Esityksessä aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ei ole arvioitu riittävästi vaikutuksia alojen henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen, KT kritisoi. Kuva: Ville Miettinen
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT vaatii korvaavaa ratkaisua aikuiskoulutustuen tilalle.
Lausunnossaan lakiesitykseen aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta KT ilmoittaa, että se ei kannata aikuiskoulutustuen lakkauttamista. KT arvioi tuen lakkauttamisella olevan naisvaltaisille kunta- ja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia.
– Vaikutuksia alojen henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen ei ole arvioitu hallituksen esityksessä riittävästi, KT kritisoi.
Petteri Orpon, kok., hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tuen lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat viimeistään 31.7.2024.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallituksen esitys tuen lakkauttamisesta lähti lausunnoille joulukuussa. Lausuntoaika päättyy perjantaina 5. tammikuuta.
KT:n mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaa erityisesti sote-alojen työvoimapulaa ja vaikeuttaa hyvinvointialueiden lakisääteisten palveluiden järjestämistä.
Työvoimabarometrin mukaan pula-ammattien kärjessä ovat lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, varhaiskasvatuksen opettajat sekä erityisopettajat.
– Kun aikuiskoulutustuki lakkautetaan, on riskinä, että tutkintojen suorittaneiden määrät laskevat kriittisillä aloilla, eikä meille valmistu tarpeeksi päteviä ammattilaisia sote-, varhaiskasvatus- ja opetusalalle, KT:n osaamisen ja koulutuspolitiikan asiantuntija Mertzi Bergman sanoo tiedotteessa.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaa erityisesti sote-alojen työvoimapulaa ja vaikeuttaa hyvinvointialueiden lakisääteisten palveluiden järjestämistä, KT muistuttaa.
– Sote-, opetus- ja kasvatusalalle tarvitaan kiireellisesti korvaava ratkaisu aikuiskoulutustuen tilalle, Bergman korostaa.
Lausunnossaan hallituksen esitykseen KT muistuttaa, että viime vuosina on lisätty merkittävästi julkisen sektorin henkilöstömitoituksia ja kelpoisuusehtoja tarkentavaa lainsäädäntöä, mikä puolestaan lisää aloilla tutkintojen suorittamisen tarvetta.
Kun kunta- ja hyvinvointialoilla ammattitehtävät ovat laissa säädeltyjä eli kelpoisuusehdot edellyttävät tutkintopohjaista kouluttautumista, iman suoritettuja tutkintoja sote-alalle ei saada lisää ammattitaitoista työvoimaa.
Näin aikuiskoulutustukea on hyödynnetty sote-alalla
Työvoimabarometrin mukaan sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista 17 prosenttia on käyttänyt aikuiskoulutukea.
Sosiaalitieteiden opiskelijoista 23 prosenttia on käyttänyt aikuiskoulutustukea yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suorittamiseen ja erityisopettajan pätevyyden suorittaneista 45 prosenttia on käyttänyt aikuiskoulutustukea opiskelunsa tukemiseen.
Lisäksi paloesimiestutkinnon suorittaneista 90 prosenttia, hätäkeskuspäivystäjän tutkinnon suorittaneista 51 prosenttia, terveydenhoitajan tutkinnon suorittaneista 50 prosenttia, ensihoitajan tutkinnon suorittaneista 49 prosenttia, sosionomin tutkinnon suorittaneista 20 prosenttia ja geronomin tutkinnon suorittaneista 53 prosenttia on käyttänyt aikuiskoulutustukea.
Hakemusten tulva vaikeuttaisi henkilöstön saatavuutta entisestään
KT:n mukaan aikuiskoulutustuki on mahdollistanut lisäkoulutuksen hankkimisen työn ohessa ja jatkamisen omalla alalla korkeampaa koulutustasoa vaativissa tehtävissä.
-Kuten hallituksen esityksen nykytilan arvioissakin todetaan, aikuiskoulutustuki on muodostunut merkittäväksi osaksi erityisesti julkisen sektorin jatko- ja täydennyskoulutuksen urapolkuja, KT muistuttaa lausunnossaan lakiesitykseen.
KT:n mukaan aikuiskoulutustuen tilalle ehdotetut mallit, opintotuki ja opintolaina, eivät ole mahdollisia työelämässä jo oleville ammattilaisille sote- ja opetusaloilla, koska opintotukikuukausien määrä on rajattu ja aloilla tarvitaan kokonaisia uusia tutkintoja pätevyyden saamiseksi.
– Tutkintoja ja niihin lukeutuvia pakollisia harjoitteluja ei ole mahdollista suorittaa kokonaan työnteon ohella, vaan niihin tarvitaan myös jatkossa tuettuja opintovapaita, KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka sanoo.
KT:n mielestä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen edellyttää nykyistä huomattavasti pidempää siirtymäaikaa.
KT on myös huolissaan siitä, että lyhyt siirtymäaika tuen lakkauttamisessa aiheuttaa lisähaasteita työvoiman saatavuudessa, kun hakemukset lisääntyvät takarajan lähestyessä.
KT:n lausunnon mukaan Työllisyysrahasto on arvioinut, että aikuiskoulutustuen hakemusmäärät tulevat kasvamaan jopa kaksinkertaisiksi lakkauttamispäivämäärän lähestyessä.
-Tuen lakkauuttamispäätös voi aiheuttaa merkittävän työvoimavajeen pula-aloilla, kun moni opiskelun aloittamista suunnitellut aikoo hyödyntää aikuiskoulutustukimahdollisuuden ennen sen ehdotettua lakkauttamispäivämäärää, KT muistuttaa.
KT:n näkemyksen mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttaminen edellyttää nykyistä huomattavasti pidempää siirtymäaikaa riittävän henkilöstön ja palveluiden turvaamiseksi.
-Henkilöstön saatavuuden ennakoinnin ja koulutusjatkumoiden varmistamiseksi tarvitaan aikuiskoulutustuen tilalle toimiva malli jatkuvan oppimisen tukemiseen työuran aikana, KT lausuu ministeriölle.
Lisää aiheesta:
