Ainakaan pahimmat pelot eivät toteutuneet Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloiden suhteen – "Hailakan vihreää valoa"
Se, että Savonlinna voi säilyttää oman päivystyksensä, ja että saadaan mahdollisuus kahteen päivystävään sairaalaan, se on vaatinut kovaa edunvalvontatyötä, arvioi Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä. Kuva: Eloisa
Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä oli huojentunut kehysriihessä selvinneestä hallituksen linjauksesta, jonka mukaan jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala.
Aiemmin oli noussut esiin sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen kautta, että jopa Mikkelin keskussairaalan palvelut olisivat uhattuina.
Pelkona oli, että Mikkelin keskussairaala voisi muuttua kevyemmän palvelutason akuuttisairaalaksi, jossa ei olisi ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta eikä tehohoitoa.
Kaiken lisäksi STM:n työryhmän ehdotuksen mukaan jokaisella hyvinvointialueella olisi vuodesta 2026 alkaen ollut vain yksi ympärivuorokautisesti päivystävä sairaala. Savonlinnan päivystyksen kohtalo onkin ollut kiistakapulana jo vuosien ajan.
Kehysriihestä saatiin toivoa tulevaisuuteen.
– Pystymme säilyttämään keskussairaalarakenteen ja Mikkeli säilyy laajana päivystävänä sairaalana, jossa saa myös synnytyshoitoa.
Lisäksi perusterveydenhuollon yöpäivystystä voi hyvinvointialueen päätöksellä jatkaa Savonlinnassa.
Sekin oli positiivinen ja toivottu uutinen, Santeri Seppälä myöntää.
– Se, että Savonlinna voi säilyttää oman päivystyksensä, ja että saadaan mahdollisuus kahteen päivystävään sairaalaan, se on vaatinut kovaa edunvalvontatyötä.
Perusteettomia ehdotuksia
Seppälä jätti kolmen muun hyvinvointialuejohtajan kanssa eriävän mielipiteen sairaaloiden lukumääristä, joita STM:n työryhmä oli esittänyt aiemmin.
Edellä mainitun työryhmän esittämän uudistusehdotuksen jälkeen Suomeen olisi jäänyt viisi yliopistosairaalaa ja 5–8 keskussairaalaa vuoteen 2028 mennessä.
Seppälän mukaan luvut olivat perusteettomia, ja ne oli esitetty ilman kunnollisia selvityksiä. Jo aiemmin tänä vuonna Seppälä muistutti eri yhteyksissä, että työryhmän ehdotus ei ollut vielä päätös.
Näillä näkymin Etelä-Savossa toimivat siis jatkossakin päivystävät keskussairaalat sekä Mikkelissä että Savonlinnassa.
”On edelleen huolta”
Vielä pitää silti olla varovainen, tuuletteluun ei ole vielä aihetta, Seppälä toppuuttelee.
– Tietyistä asioista on edelleen huolta.
Tiistaina julkistetut kehysriihen tulokset antoivat hailakan vihreää valoa tulevaisuuteen, Seppälä kuvailee.
Hailakan vihreästä Seppälä puhuu muun muassa siksi, että taloudellisten resurssienkin suhteen moni asia on vielä auki.
Palveluiden toiminnan ja resurssien kannalta on vielä nähtävä, miten lait lopulta asettuvat uomiinsa.
– Piru asuu usein yksityiskohdissa, Seppälä muistuttaa vanhasta sanonnasta.
Ja jo etukäteen tiedettiin, että palveluihin on tulossa joka tapauksessa muutoksia, jotka eivät ole kaikilta osin miellyttäviä.
Vuoden 2026 alusta lähtien Savonlinnan sairaalassa voidaan tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampaa, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia.
Silti Savonlinnassa voi olla hyvinvointialueen omalla päätöksellä kattavaa erikoisalan poliklinikkatoimintaa.
Aiemminkin on jo pohdittu, että jos Savonlinnassa saa tehdä vain päiväkirurgiaa, sitten keskitettäisiin enemmän päiväkirurgiaa Savonlinnan yksikköön Mikkelin alueelta ja Mikkeliin raskaampaa kirurgiaa.
Edellä mainittuun ajatuskulkuun liittyen Etelä-Savon hyvinvointialueen päättäjien joukosta on kantautunut Seppälän mukaan positiivista palautetta siitä, että kehysriihen perusteella sääntelyä ollaan jossain määrin keventämässä.
– Regulaation keventäminen on koettu hyväksi.
Esimerkiksi tiettyjä anestesiassa tehtäviä toimenpiteitä voi myös hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi voidaan hankkia päivä- ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Jatkossa hankinnan periaatteista sovitaan yhteistyöalueen yhteistyösopimuksessa.
Asetuksella säädetään tarkemmin yllä mainituista toimenpiteistä ja leikkauksista.
Mahdollisuus tulee voimaan heti, kun asiaan liittyvä asetus on annettu, eli tavoitteen mukaan alkuvuonna 2025.
Seppälä seuraa tarkkaan, miten edellä mainittua asetusta lopulta säädetään kohdilleen, koska sillä on sitten iso merkitys, miten asiat saadaan käytännössä toimimaan.
Askel eteenpäin
Kokonaisuudessaan Seppälä arvioi, että kehysriihen jälkeen tunnelmat ovat kahtiajakoiset Etelä-Savon hyvinvointialueella.
– Tietyistä asioista on huolta, ja analysointi on vielä kesken, Seppälä pohti keskiviikkoaamuna.
Aika näyttää, miten nyt kerrotut suuntaviivat lopulta toteutuvat, hän summaa.
– Tilanne näyttää joka tapaukselta positiivisemmalta nyt kuin se oli vielä alkuvuoden aikana.
Lue myös:
