Alueiden palveluverkkouudistukset näkyvät kunnissa myös palvelupisteiden sulkemisina – ”Jokaiselle kuntalaiselle ja jokaisessa kunnassa on myös tulevaisuudessa sote-palveluja”
Luhanka on asukasluvultaan Manner-Suomen pienin kunta 692 asukkaallaan (tilasto 31.12.2022). Kunnasta saattaa lähteä sote-palvelupiste tulevassa palveluverkkouudistuksessa. Kuva: Lauri Rotko
Hyvinvointialueet viilaavat toisena toimintavuotenaan palveluverkkoja kuntoon tuleville vuosille. Käytännössä se merkitsee uusien palvelumuotojen keksimistä ja käyttöönottoa ja joistakin vanhoista tiloista ja palvelutavoista luopumista. Muutos huolestuttaa niin asukkaita kuin työntekijöitä.
Kuntalaiselle muutos voi merkitä myös lähipalveluaseman katoamista. Palvelun saatavuus silti säilyy, hyvinvointialueet vakuuttavat.
Muutoksiin pakottaa jossain rahatilanne, jossain kysynnän muutos – ja monessa paikassa pula henkilöstöstä. Vaikka periaatteessa olisi halu pitää kiinni palvelupisteestä, se ei riitä, jos ei sinne saa niin paljon osaavaa henkilökuntaa, että palveluttuotanto voidaan taata.
Pienissä toimipisteissä heikko toimintavarmuus
Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella useassa kunnassa on nykyään pieniä toimipisteitä, joissa lääkärimäärä on 0–2 lääkäriä/terveysasema, kertoo sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Kati Kallimo.
-Tällaisissa toimipisteissä toimintavarmuus on heikkoa, esimerkiksi henkilöstön sairaustapausten yhteydessä. Tällaisissa pisteissä ei myöskään ole mahdollista toteuttaa palvelua moniammatillisesti, mikä lisäisi palvelun vaikuttavuutta.
Moniammatillinen yhteistyö sote-alalla tarkoittaa vuorovaikutteista asiakas- ja potilaslähtöistä työskentelyä. Eri ammattiryhmät muodostavat yhteisen käsityksen asiakkaan tai potilaan tilanteesta, tarpeista ja tarvittavista toimenpiteistä haasteiden ratkaisemiseksi.
Keski-Suomen palveluverkkouudistus on paraikaa lausuntokierroksella. Kantaa voivat ottaa kaikki: sidosryhmät, kunnat, asukkaat.
Lopullinen etenemistapa on vielä auki, mutta esitellyt vaihtoehtoiset skenaariot osoittavat, että sote-asema olisi lähdössä Kannonkosken, Kivijärven, Kyyjärven, Luhangan, Multian ja Toivakan kunnista.
Kuntaraja ei ratkaise
Hyvinvointialueilla korostetaan, että palveluverkkoa viilataan nimenomaan alueellisena verkkona. Kunnan rajoja tärkeämpää on se, että koko alueen asukkaiden yhtäläinen mahdollisuus saada palvelua.
-Sosiaali- ja terveyspalveluita tarkastellaan palveluverkkotyössä ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena koko Keski-Suomessa, Kati Kallimo sanoo.
– Tavoitteena on, että palvelun laatu, vaikuttavuus ja kanavat, joissa palvelua tarjotaan, yhdenmukaistuvat. Tällä hetkellä palvelujen laatu riippuu siitä, missä kunnassa henkilö asuu.
Vaikka jostain kunnasta lähtee sote-aseman tapainen lähipalvelu, tähtäimessä on nimenomaan asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa.
Henkilöstön saatavuus on todellinen haaste myös Keski-Suomessa, Kati Kallimo sanoo.
-Kaikissa kunnissa ei todellisuudessa ole tälläkään hetkellä vastaanottoa, rekrytointihaasteiden vuoksi. Muutoksella haluamme tarjota jokaiselle keskisuomalaiselle yhdenmukaiset perustason vastaanottopalvelut, kotikunnasta riippumatta. Nyt eri kuntien asukkaat ovat eriarvioisessa asemassa vastaanottojen saatavuuden suhteen.
-Muutoksella vahvistetaan myös vastaanottojen päiväaikaista kiirevastaanottoa sekä luodaan toimintamalli alueellisesti ilta- ja viikonloppuaikaiseen perustason kiirevastaanottoon. Ympärivuorokautinen päivystys toteutuisi jatkossa vain sairaala Novassa.
Uudet palvelut, uudet tilat
Muutos on myös Keski-Suomessa joistakin tiloista ja palveluista luopumista ja uusien palvelukäytäntöjen tai tilaratkaisujen käyttöönottoa.
Vanhat tilat eivät läheskään aina sovellu uusiin palvelumuotoihin.
-Nykyisten toimipisteiden osalta myös tilojen kuntoluokat vaihtelevat ja joukossa on useita tekniseltä kunnoltaan vanhentuneita tai toiminnallisesti heikkoja tiloja. Osasta toimipisteitä voidaan luopua ja toteuttaa palvelu kunnan alueella jotain muuta palvelukanavaa hyödyntäen ja ns. kivijalkapalvelu on tarjolla hyvinvointialueen toimipisteissä.
Jokaiselle kuntalaiselle ja jokaisessa kunnassa on myös tulevaisuudessa sote-palveluja, Kallimo painottaa.
– Tämä on tärkeä viestiä tässä keskustelussa koska usein näistä jää kuva että sotepalvelut katoavat. Hyvinvointialueen tarkoituksenahan on vain ja ainoastaan tarjota tarpeenmukaisia tässä tapauksessa sote-palveluja oman alueensa kuntien asukkaille.
Tuleva Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen monikanavainen palveluverkko koostuu palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.
-Palveluverkkotyön lähtökohtana on toiminnan uudistaminen. Sosiaali- ja terveyspalveluja on uudistettava, jotta vaikuttavat ja ihmislähtöiset palvelut voidaan turvata työvoiman saatavuuden ja julkisen talouden heikentyneessä tilanteessa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkomuutosten on tarkoitus tulla voimaan tiloista luopumisen osalta vuodesta 2026 eteenpäin. Päätöksiä tehtäneen tämän vuoden touko-kesäkuussa, Kati Kallimo arvioi.
-Toimintamalliuudistuksia täytyy toteuttaa jo vuosina 2024 -2025, jotta muutos voidaan toteuttaa aikataulussa.
”Kaikki palvelut katsotaan yhteen” Pirkanmaalla
Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) avopalvelujen palveliulinjajohtaja Eeva Torppa-Saarinen sanoo, että alueella ajatellaan palveluverkostona kokonaisuutta, johon kuuluvat fyysisten asemien lisäksi digipalvelut ja liikkuvat palvelut.
– Yritetään katsoa kaikki yhteen.
Päätöksiä verkostosta on tehty ja tehdään vaiheittain. Syksyllä aluehallitus päätti sote-asemista, eli miten sote-keskus Pirkanmaalla jakautuu. Seuraavaksi (11.3.) päätetään ns. lähiasemista, jotka ovat suppeampia kuin sote-asema, ja palveluvalikko voi vaihdella palvelutarpeen mukaisesti eri puolilla Pirkanmaata.
-Syyskuun lopussa päätetään niistä mahdollisesti lisälähiasemista tai liikkuvien palvelujen seuduista, joissa johonkin toimipisteeseen tuodaan palvelu palvelupäivä-periaatteella erilaisia tarvittavia sote-palveluja, Eeva Torppa-Saarinen kertoo.
Pirhaan kuuluu 23 kuntaa. Hyvin todennäköisesti aivan jokaiseen ei riitä omaa sote-asemaa tai lähiasemaa.
-Kyllä, sellainen näkymä on olemassa, Torppa-Saarinen vahvistaa.
Ilman tällaisia asemia olisivat jäämässä pienimmät kunnat, joita ovat esimerkiksi Kihniö, Juupajoki, Ruovesi.
Maanantaina 11.3. Pirhan hallituksen käsittelyssä on esitys, jonka mukaan ”syksyllä 30.9. mennessä päätettäväksi tulevat lähiasemat ovat Ruovesi, Juupajoki, Vesilahti, Punkalaidun, Pälkäneen Luopioinen, Kihniö, Lempäälän Kulju, Sastamalan Mouhijärvi, Ylöjärven Kuru, Kangasalan Sahalahti sekä Tampereen Kaukajärvi ja Kämmenniemi.”
Kuten muillakin hyvinvointialueilla, palveluverkkoratkaisuun vaikuttavat monet tekijät. Yhtäällä on kiinteistöasetus sote-tilojen vuokraamisesta alueille vuoden 2025 loppuun saakka ja ylipäätään kysymys kiinteistöjen kohtaloista, toisaalla se että vaikka tiloja olisikin ei niihin välttämättä löydy riittävästi henkilökuntaa.
Yhtenä ratkaisuna palvelujen viemiseen asukkaiden lähelle Pirha pilotoi liikkuvia palveluja.
Paraikaa selvitetään, minkä tyyppisiä asiointipisteet voisivat olla, Torppa-Saarinen kertoo.
-Saattaa olla, että luovumme liian isoista tiloista, joissa aiemmat terveysasemat ovat toimineet. Ja sitten hankitaan sopivan kokoinen asiointipiste, johon tullaan palvelupäiväperiaatteella.
-Puhutaan liikkuvista palveluista. Se tuo mieleen palvelubussin tai sellaisen, mutta olemme enemmän sillä kannalla, että tuomme palvelut johonkin fyysiseen palvelupisteeseen palvelupäiväperiaatteella. Siellä on sitten eri palvelua eri päivinä.
Alueen on huolehdittava samaan aikaan eri kunnissa ja kuntayhtymissä olleiden erilaisten palvelukäytäntöjen yhtenäistämisestä, mikä ei aina ole ihan yksinkertaista, Torppa-Saarinen sanoo.
Pitää varmistaa palvelujen yhtenäistäminen, yhtenäinen saatavuus, että henkilökunta riittää palvelemaan. On huolehdittava osaamisen varmistaminen, ympärivuotisen sujuvan palvelujen järjestäminen.
-On valitettavasti ollut toimipisteitä, jotka ovat olleet hyvin haavoittuvia. Palveluihin on tullut katkoksia, esimerkiksi henkilökunnan sairaustapausten vuoksi. Ei ole aina onnistuttu järjestämään sijaisia. Sijaisten järjestämisessä on ollut haasteita viime aikoina.
Lue myös:
