Analyysi: Valinnanvapaus voi ratkaista koko sote-paketin kohtalon

Maakunta- ja sote-uudistuksen kriittisten hetkien lähestyessä on yhä selvempää, että valinnanvapauslaki on paketin kriittisin kohta.  Se vaikuttaa eniten käsittelyaikatauluihin eduskunnassa, valmisteluun maakunnissa ja uudistuksen kustannuksiin.

Vaikka monista uudistuksen hyödyistä ollaan eri mieltä, lähes kaikki myöntävät, että perusterveydenhuollon saatavuus ja asiakaslähtöisyys paranevat uudistuksessa. Tosin monien mielestä hyödyt kohdistuvat valikoidusti.

Spekulaatiot hallituspuolueiden rivien rakoilemisesta ovat vähentyneet. Samaan aikaan hallitus ei ole luopunut toivosta, että esitys saisi tukea yksittäisiltä oppositioedustajilta, lähinnä RKP:stä ja kristillisdemokraateista.

Useat kansanedutajat ja ulkopuoliset arvioijat ovat ilmaisseet, että lakikokonaisuus tarvitsee joka tapauksessa vielä säätöä eduskunnassa. Aikatalu siihen on kuitenkin tiukka, ja muutamat ovat jo päätyneet siihen, että lakeja ehditään kyllä korjata kunhan vain saadaan paketti voimaan.

Informaatiota vai mainontaa

Uudistusta kansalaisille havainnollistamaan tehty Oma maakunta -verkkosivu on herättänyt ihmettelyä markkinointihenkisyydellään. Kriitikoiden mukaan se on pikemminkin mainosvideo kiistanalaisesta hankkeesta kuin asiallista viranomaisinformaatiota. Sosiaalisessa mediassa kysytään, miten valtio voi luvata kaiken joukkoliikennettä myöten toimivan alueuudistuksen myötä. Samalla ihmetellään, miksei videossa puhuta riskeistä, ongelmista ja avoimista kysymyksistä.

Ylen sivulla valtiovarainministeriön viestintäpäällikkö Thomas Sund kiistää, että tarkoitus olisi kaunistella totuutta, vaan tarjota sotesta tietoa useita kanavia ja tyylilajeja käyttäen. Vanhanaikainen, kuivakka virkamieskieli ja tiedotteiden lähettäminen eivät enää riitä.

– Tämä on ihan vastuullista toimintaa. Meidän täytyy käyttää niitä kanavia, mitä on tarjolla. Myös markkinointiviestinnän palveluja on hyödynnettävä, mutta faktapitoisesti aina, totta kai, Sund sanoo Ylelle.

Valinnanvapauslakiin eniten paineita

Yhä useampi kansanedustaja ja asiantuntija katsoo, että olisi ollut parempi edetä hallitusohjelman mukaisesti, eli toteuttaa valinnanvapaus vasta uudistuksen myöhemmässä vaiheessa.

Valinnanvapauslakiin liittyy edelleen perustuslaillisia ongelmia, jotka monien arvioiden mukaan ovat ratkaistavissa, mutta se voi viedä aikaa.

Toiseksi valinnanvapauslain suhde EU:n kilpailusäädöksiin voi sisältää riskejä. Ilmeisesti hallitus on kuitenkin saamassa eduskunnan vakuutetuksi, että riskit ovat hallinnassa.

Kolmas potentiaalinen ongelmatekijä valinnanvapauslaissa on sen väitetty tai pelätty kalleus.

Neljäs ongelma nähdään hallinnossa. Kilpailuneutraliteetti, yksityisten toimijoiden hyväksyminen ja seuranta vie voimavaroja.

Viides ongelma on integraation vaikeutumien, kun varsinkin paljon palveluja tarvitsevat väkisinkin joutuvat käyttämään muitakin kuin yksityisen sote-keskuksen palveluja. Tällöin paljon jää asiakkaan vastuulle, eivätkä kaikki välttämättä pysty toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla monimutkaisessa järjestelmässä.

Kuudes ongelma on periaatteellinen puoli. Kansanedustajat ja kansalaiset kysyvät aiheellisesti, kuinka paljon julkisesti rahoitettu sote-palvelu voi olla bisnestä. Pelätään, että sosiaali- ja terveydenhoitoon tarkoitetut yhteiskunnan rahat päätyvät yritysten voittoihin hoidon kustannuksella.

Aikataulu yhä epävarmempi

Hankkeessa nähdään kahdenlaisia aikatauluongelmia. Ensimmäinen liittyy lainsäädännön, toinen lakien toimeenpanon aikatauluihin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut työnsä vievän arvioitua enemmän aikaa. Ennen sen työn valmistumista pitäisi perustuslakivaliokunnan saada työnsä valmiiksi.

Kokoomuksen Verkkouutisten Suvi Hautasen tietojen mukaan hallituksen valinnanvapausehdotuksessa ei ole sellaisia perustuslaillisia ongelmia, joita ei voitaisi korjata, mutta ilmeisesti korjattavaa on aika paljon.

Perustuslakivaliokunnan kuulemma valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén pitää Verkkouutisissa mahdollisena, että hallitus voisi antaa joissain kysymyksissä täydentävän lakiesityksen tai ministeriöt voisivat olla perusteellisemmassa valmistelussa mukana, kun lakiehdotusta korjataan eduskunnassa.

Hidén katsoo, että lain käsittelyn aikataulu on liian tiukka eikä kevätistuntokausi ehkä riitä lain huolelliseen käsittelyyn.

Hallitus totesi, että tärkeintä on saada kiireellisimmät eli maakuntavaaleihinliittyvät lait nopeasti valmiiksi. Siihen kokonaisuuteen kuuluu hallituksen aiemman sopimuksen mukaan myös valinnanvapauslaki.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat lisäsivät valiokunnissa ahertavien kansanedustajien paineita sanomalla, että lomalle pääsee vasta, kun työt on tehty.

Toimeenpanoon halutaan joustoa

Lain sisältöön liittyvä aikatauluongelma koskee toimeenpanon aikataulua.

Erityisesti Uusimaa on esittänyt, että laissa ei pidä määrätä tarkkoja aikatauluja siitä, missä vaiheessa muutokset toteutuvat. Monet asiantuntijat ovat olleet samaa mieltä.

Ongelmat korostuvat entisestään, jos lakien säätäminen ja sitä kautta maakuntavaalit lykkääntyvät.

Uudenmaan muutosjohtaja Markus Sovala kirjoittaa Twitterissä, että jos vaalit siirtyvät, myös sote-tehtävien siirtyminen maakunnille siirtyy, koska koska aika loppuu kesken maakuntien päätöksenteossa.

Hallituksen esityksen mukaan tehtävät siirtyvät 1.1.2020.

Raha ei enää ratkaise

Rahalla on erikoinen rooli uudistuksessa. Kukaan tuskin enää uskoo, että uudistus lyhyellä aikavälillä säästää mitään. Päinvastoin, useat uudistuksen kannattajatkin myöntävät, että käynnistysvaihe lisää kustannuksia.

Siitä, hidastuuko kustannuskehitys tulevaisuudessa toivotulla tavalla, ollaan yhä eri mieltä.

Digitalisaatiolta odotetaan paljon, mutta aluksi sekin maksaa.

Maakuntien talouden lisäksi uudistus koskee kuntataloutta. Se, paljonko kunkin kunnan menoista siirtyy maakunnille, on monimutkainen selvitettävä, varsinkin kun kuntien talousseuranta ei aina ole yhteismitallista. VM:n selvitysten mukaan siirtyvissä menoissa asukasta kohti on kunnittain valtavia eroja. Siksi matemaattista kiinteää osuutta verotulojen siirtymisessä pitää säätää. Uudistuksen vaikutus jäljelle jäävien toimintojen rahoittamiseen on tarkoitus rajata sataan euroon suuntaansa henkeä kohti.

Vallan keskittäminen arveluttaa

Valtion valmistelukoneiston ja maakuntien välejä hiertää edelleen suhde vallan keskittämiseen. Valtiovalta luottaa maakuntien yhteistyön pakollisuuteen, mutta on joutunut antamaan periksi muun muassa henkilöstö- ja taloushallinnon keskittämisessä. ICT-sektorille ja tilahallintoon on kuitenkin jo perustettu yhtiöt, joiden palveluja maakunnat on tarkoitus lainsäädännöllä velvoittaa käyttämään. Useimmat maakunnat ovat pyrkineet saamaan ICT-velvoitteet korvatuksi sopimusjärjestelyin.

Keskittämisellä haetaan synergia-, volyymi- ja yhteensopivuusetuja. Maakunnissa taas katsotaan, että niillä on hyviä järjestelmiä ja yhteistyökumppaneita. Ne haluaisivat hyödyntää enemmän omia nykyjärjestelyjään ja hankkeitaan jatkokehittelyssä.

Valtionhallinnossa ilmeisesti ajatellaan, että kun kuntasektori ei valtion pyrkimyksistä huolimatta ole saanut yhteistyötä toimimaan sen haluamalla tavalla, nyt halutaan pelata varman päälle ja määrätä yhteistyöstä lailla.

Muutkin kipukohdat yhä esillä

Monet muutkin kiistanaiheet ovat yhä esillä.  Osa kansanedustajista pitää maakuntien määrää edelleen liian suurena, osan mielestä maakunnat ovat turhia, jotkut ovat valmiita hyväksymään maakunnat, jos valinnanvapautta lykätään.

Helsinki pitää yhä kapinalippua ylhäällä. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun rivien tiiviys riippuu lähinnä kokoomuksen sisäisistä kuvioista. Espoon näkyvissä kokoomuslaisissa on enemmän solidaarisuutta puoluejohtoa kohtaan.

Perusterveydenhuollon saatavuuden paraneminen käsittää vain pientä osaa sote-palvelujen kulutuksesta. Pessimistit pelkäävät, että resurssien siirto siihen on pois vaikeasti sairaiden ja moniongelmaisten eli eniten palveluja tarvitsevien resursseista.

 

Edit: Otsikkoa muokattu klo 13.15.