Kuva: Ville Miettinen
Omakannan ongelmista on mahdollista vetää johtopäätöksiä siitä, millaisia haasteita on vielä edessä, kun sote-ICT:tä uudistetaan, johtaja Minna Saario STM:stä sanoo..

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on 29. maaliskuuta asti aikaa selvittää Oikeuskanslerinvirastolle, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy Omakanta.fi-palvelun ongelmien ratkaisemiseksi.

Parin vuoden ajan huoltaja on voinut katsoa 1.8.2016 lähtien Kanta-palveluun tallennetut alle 10-vuotiaan tiedot Omakanta-fi-palvelusta. Yli 10-vuotiaiden tietoja – esimerkiksi reseptejä ja muita terveystietoja – ei näy huoltajalle Omakannassa.

Tähän epäkohtaan oikeuskanslerinvirasto puuttui tiistaina, kun apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen arvosteli käytäntöä suorasanaisesti.

Ministeriö rajoitti tietojen näkymistä sillä perusteella, että potilaslain mukaan riittävän kypsäksi arvioidulla alaikäisellä on oikeus kieltää tietojensa antaminen. Tätä kieltoa ei kuitenkaan ole teknisistä syistä ollut mahdollista tallentaa Omakantaan, ja ministeriö ratkaisi tilanteen asettamalla 10 vuoden ikärajan tietojen saatavuudelle.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan linjaus ei ole lapsen edun mukainen, sillä se estää lapsen oikeuden tulla kuulluksi ja vaikeuttaa huoltajan tehtävää vastata lapsen hyvinvoinnista.

– Niin kauan kuin meillä ei ole teknisiä ratkaisuja olemassa, joudumme pohtimaan, mitä toimintamalleja on olemassa, jotka täyttävät oikeuskanslerinviraston päätöksen ehdot. Palvelun sulkeminen on periaatteessa yksi vaihtoehto – mihin emme tietenkään toivo jouduttavan, STM:n Digitalisaation ja tiedonhallinnon ryhmän johtaja Minna Saario sanoo.

Päätös ikärajan asettamisesta on valmisteltu asiantuntijatyönä ministeriössä, Saario kertoo.

– Ministeriön päätös on tehty Sosiaali- ja terveyspalveluosaston johtoryhmässä vuonna 2015, jonka toiminta päättyi organisaatiouudistuksen yhteydessä 1.9.2017.

– En ole ollut STM:n palveluksessa vuonna 2015 enkä tunne asian yksityiskohtia. Asiantuntijoita tämän tapaisissa asioissa on yleensä useampia ja esitykset valmisteluryhmien yhdessä tekemiä. Oikeuskanslerinviraston ratkaisussa kiinnitetään huomioita päätöksentekomenettelyyn, joten STM tulee tähän vastaamaan, Saario sanoo.

Apulaisoikeuskansleri Puumalaisen mukaan ministeriön menettelystä tekee moitittavaa muun muassa se, että johtoryhmä on tehnyt päätöksensä vailla perustuslain edellyttämää oikeusperustaa sekä tietoisena päätöksen ristiriidasta potilaslain kanssa. “Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla tai asetuksella, ei ministeriön johtoryhmän päätöksellä”, OKV:n tiedotteessa todettiin.

Toimintamalli muuttuu hitaasti

Ikäraja on herättänyt keskustelua siitä asti, kun alaikäisen tietoja alettiin tallentaa Kanta-palveluun ja ne tulivat – iän salliessa – vanhempien katsottavaksi.

Pitkin matkaa on harkittu, että käytäntöä saataisiin toimivammaksi, Saario sanoo.

Keskiviikkona STM tiedotti, että huoltajien mahdollisuuksia Omakannassa asioinnille laajennetaan.

– Uudessa toimintamallissa kypsyyden arvion pakottava raja potilastietojärjestelmissä asennetaan kahteentoista ikävuoteen. Tietojen näkyminen voidaan kuitenkin estää tarvittaessa jo nuorempien kohdalla, tiedotteessa sanotaan.

Uusi malli otetaan käyttöön arvion mukaan vuonna 2020. Käyttöönotto edellyttää, että toimintamalli ”on valmis ja toimii sekä Kanta-palveluissa että eri potilastietojärjestelmissä”.

Minna Saarion mukaan nykyisen toimintamallin taustalla oleva ratkaisu lähtee siitä, että on haluttu tarjota jokin sähköinen palvelu vanhemmille ja alaikäisille lapsille.

– Se on ollut lähtökohtaisestikin väliaikainen ratkaisu. Se on tavallaan ollut kädenojennus siihen kysyntään, joka tälle on ollut.

Saarion mukaan kokonaisuuden monimutkaisuus lähtee lapsen edusta ja asiakkaan itsemääräämisoikeudesta, jotka tulevat potilaslaista ja muusta lainsäädännöstä. Tietojärjestelmät joutuvat toteuttamaan lain mukaista toimintaa.

Tietojärjestelmäkokonaisuuksien muuttaminen ylipäätään vie aikaa, Saario muistuttaa.

– Ennen kuin määritelmän mukaiset toiminnallisuudet Kanta-palveluihin sekä sote-ammattilaisten käyttämiin tietojärjestelmiin tehtyä, tarvitaan usean osapuolen työtä.

Tämä työ vie arviolta vähintään vuoden, mahdollisesti useita vuosia.

Saarion mukaan tilanne on jo nyt aikataulullisesti haastava, ja mahdolliset lainsäädäntöön tarvittavat muutokset pitkittäisivät projektia entisestään.

Jos 10 vuotta täyttäneiden tietojen näyttäminen ei ole mahdollista, nopea vaihtoehto on sulkea myös alle 10-vuotiaiden osalta.

– Periaatteessa yksi vaihtoehto on siirtyä manuaaliseen toimintamalliin. Silloin kaikkien alaikäisten tiedot ovat huoltajien saatavissa palveluyksiköistä pyytämällä lainsäädännön mahdollistamalla tavalla, mutta ei Kanta-palvelun kautta.

Juridiset ongelmat näyttävät apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen päätöksen mukaan selviltä. Päätöstiedotteen mukaan ministeriön toiminta on erityisen moitittavaa juuri siksi, että ministeriön johtoryhmä on tehnyt päätöksensä vailla perustuslain edellyttämää oikeusperustaa sekä tietoisena päätöksen ristiriidasta potilaslain kanssa.

Puumalainen myös huomauttaa, että tietojärjestelmän toteuttamisen haasteet eivät ole hyväksyttävä syy perustuslain säännöksistä poikkeamiselle.

Aiemmin aiheesta:

Kuntaliiton Puustinen-Korhonen: Outo ikälinjaus

Kuntaliiton lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen pitää apulaisoikeuskanslerin päätöstä tervetulleena. Hän sanoo pitäneensä ministeriön linjausta täysin lapsen edun vastaisena  jo alun perin.

– Katsoin sen estävän hyvin tehokkaasti lapsen huoltajaa pitämästä huolta omasta huoltajantehtävästään ja pitämästä huolta lapsensa terveydestä. En tarkkaan tiedä, millaisia ongelmatilanteita on käytännössä syntynyt, mutta täysin mahdollista on ollut jopa lapsen terveyden vaarantuminen, kun vanhemmilla ei ole  pääsyä  pienten lasten tietoihin. 10-vuotiaat ovat vielä pikkulapsia, Puustinen-Korhonen muistutttaa.

– Miten saatetaan ajatella, että 10-vuotias olisi pääsääntöisesti kypsä päättämään itse omista tiedoistaan, ymmärtäisi suostumuksen merkityksen terveyttään koskevissa asioissa  tai osaisi hakea itseään koskevat tiedot  tai jopa ymmärtäisi Omakannassa olevien tietojen merkityksen. Kerta kaikkiaan terveelle järjellekin vieras ajatus, että tämmöisissä asioissa ikäraja voisi olla mekaanisesti kaikkien lasten osalta 10 vuotta.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Samaa mieltä apulaisoikeuskanslerin ja Aila Puustinen-Korhosen kanssa. Millaisten arvojen ja ihmiskäsitysten varassa tehdään kategorinen ratkaisu siitä, että vanhemmilla on tiedonsaantioikeus ja täysi vastuu vain alle 10-vuotiaista lapsista? Ministeriön linjausta lapsen edun vastainen. Onko kyse liberaalin identiteettipolitiikan suuntaamisesta lapsiin, ts. siitä, että lapselle tulee taata oikeus olla “pikku aikuinen”, että hänellä on oikeus päättää kaikesta kasvatukseensa ja terveyteensä liittyvistä asioista? Tässä tietysti nousee kysymys lapsen ja vanhempien välisestä suhteesta ja oikeuksista, jossa vanhempien huolenpito ja vastuu lapsestaan on joka tapauksessa terveellä maalaisjärjellä ajatellen keskeisin lähtökohta. Jos järjestelmään ei saada joustavia ratkaisuja, paras kategorinen ratkaisu olisi itse asiassa pitää tietokanta avoimena vanhemmille 18 ikävuoteen saakka. Eikös se vanhempien vastuu ulotu kuitenkin sinne täysi-ikäisyyteen saakka – ja vähän ylikin? Vastuuta on vaikea kantaa, jos siihen ei ole välineitä, ja myöhäismoderni yhteiskunta on riisumassa yhden jos toisenkin toimijaryhmän “välineitä” ylisensitiivisen oikeuksista huolehtimisen nimissä. No, toisaalta voi turhan laajoja oikeuksia antava järjestelmä tuottaa joissain tapauksissa ongelmiakin. Jos tällaisi ongelmia nousee esiin, niihin pitäisi joka tapauksessa puuttua räätälöimällä sellaisia asiaa korjaavia ratkaisuja, joissa huomioidaan eri toimijoiden oikeudet ja velvollisuudet ja niihin liittyvät yhteiskunnalliset vaikutukset.

  2. Kannattaa kysyä apua prosessin nopeuttamiseen apuja Trafin tietohallinnosta.

    Mutta vakavasti. EU:n tietosuoja-asetus määrittää yksiselitteisesti lapsen ikärajahaarukaksi 13-16 vuotta, Suomessa esitetään 13 vuoden ikärajaa käyttöön. Miksi ihmeessä Omakantaan tehtäisiin 12 vuoden raja?

    —- lainaus —-
    8 artikla
    Tietoyhteiskunnan palveluihin liittyvään lapsen suostumukseen sovellettavat ehdot
    1. Jos 6 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan, katsotaan, että kun kyseessä on tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaminen suoraan lapselle, lapsen henkilötietojen käsittely on lainmukaista, jos lapsi on vähintään 16-vuotias. Jos lapsi on alle 16 vuotta, tällainen käsittely on lainmukaista vain siinä tapauksessa ja siltä osin kuin lapsen vanhempainvastuunkantaja on antanut siihen suostumuksen tai valtuutuksen.
    Jäsenvaltiot voivat lainsäädännössään säätää tätä tarkoitusta koskevasta alemmasta iästä, joka ei saa olla alle 13 vuotta.
    —- lainaus —-

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*